Hyvää uutta vuotta

Tää kulunut vuos on ollut täynnä isoja muutoksia ja asoita, jotka olen ottanutkin turhan negativisesti. Uuden vuoden lupaukseni on olla positiivisempi, sattuipa mitä hyvänsä. Kiitos kaikille lukijoille, jotka ootte matkanvarrella tänne saapunut ihmettelemään ja oikein hyvää uutta vuotta, palataan taas ensi vuonna!

Katsaus vuoteen 2015

Ajattelin tehdä tämmösen postauksen, jossa listaan jokaisen kuukauden kohokohdat. Vaikka mun elämässä on tapahtunu tänä vuonna isoja juttuja, tuntuu silti, ettei oikeesti oo tapahtunut paljon mitään. Odotan jo ensi vuotta ja uusia kujeita, mutta ensin otan ilon irti Suomesta ja nautin perheeni seurasta <3 

Tammikuu

- Viimenen jakso lukiossa > kirjoituksiin lukeminen alkoi kunnolla. Muuten tammikuussa ei juurikaan mitään erikoista tapahtunut.

Helmikuu

- Penkkarit, jota oli odotettu! Se oli ikimuistonen päivä kaikin puolin, joka varmaan säilyy muistoissa pitkään.

- Ensimmäiset kirjoitukset alkoi (äidinkieli).

- Ystävännpäivänä lensin tuttavani luokse Ruotsiin, jonka olin tavannut vain kerran aikasemmin. Se oli hullua, mutta ihan huippu reissu! Samalla lensin myös ensimmäistä kertaa yksin.

- Viimesenä oli vielä siskon kastejuhla, jonka jälkeen ei tarvinnut enää salailla nimeä.

Maaliskuu

- viimeset kirjoitukset ja koulu loppui.

- Alkoi ahkera haku kesätöihin (joista en ikinä saanut edes yhtä haastattelupyyntöä).

- Kuun lopussa lähti aupparihaku käytiin kunnolla.

Huhtikuu

- Hostperheiden yhteydenottoja ja viestittelyjä.

- Vierailu nykyisessä hostperheessä

- Risteily kaverin kanssa. Se oli eka isompi juttu, joka tehtiin yksiksemme ja hoidettiin itse.

- Ensimmäistä kertaa äänestin vaaleissa.

Toukokuu

- Aupparijuttu varmistu ja todellisuus iski, että kohta lähdetään.

- Käytiin perheen kanssa pitkästä aikaa korkeasaaressa. Sää ei ollut meidän puolella ja saatiin kaatosade niskaan.

- Ylioppilasjuhlat!

Kesäkuu

- Ensimmäisen kesäheilan tapaaminen

- yheissynttärit kaverin kanssa

- 2 viikkoa aupparointia ja perheeseen tutustumista. Ensimmäinen pitempi jakso poissa perheen luota.

- Yksi kolmesta kissoista jouduttiin antamaan uuteen kotiin.

Heinäkuu 

- Elämäni eka roadtrip. Huippu viikonloppu Turussa, josta ei historiaa puuttunut.

- Oleilin paljon siskoni kanssa.

- vietettiin monet läksiäiset.

Elokuu

- Mun suuri päivä koitti ja lähdin Ruotsiin. Olin sekavissa tunnelmissa koko vuorokauden.

- Sopeutumista au pairin arkeen

- Podin paljon koti-ikävää

- Harrastin paljon lenkkeilyä Täbyn mukavissa maisemissa

- Haettiin mun ruotsalaista henkilötunnusta

Syyskuu

- hakemus hyväksyttii ja sain mun henkilötunnuksen ja olin virallisesti kirjoilla Ruotsissa.

- Elämäni ensimmäinen baarireissu. Meillä oli huippu hauskaa suomityttöjen kanssa ja tapasin Oonan ensimmäistä kertaa. 

Lokakuu

-Viikko yksin vastuussa talosta ja lapsista

- Normaalia enemmän töitä ( ei normaalia enempää palkkaa).

- Ensimmäinen Suomiloma, joka meni nopeasti.

- Halloween-juhlat Oonan kanssa, jotka meni vähän myöhäiseksi, kun ei maltettu mennä nukkumaan :D

Marraskuu

- Uusia auppari tuttavuuksia

- Ensimmäistä kertää ikeassa Ruotsissa

- Paljon treffejä

Joulukuu

- Erilainen itsenäisyyspäivä. Ei tuntematonta sotilasta, hienosti pukeutumista tai hyvää ruokaa.

- Nordean kanssa tappelua.

- Ensimmäinen kunnon puhelimen osto omilla rahoilla

- Jouluaatto perheen ja sukulaisten kanssa 

Mitä teillä jäi päälimmäisenä mieleen vuodesta 2015? Mulle ehdottomasti 3.8, jolloin laiva lähti kohti Tukholmaa.

joulutunnelmia

Meillä oli aika rauhallinen ja tunnelmallinen joulu. Aamulla heräsin yhdeksän aikaa ja siskoni leikki tyytyväisenä olohuoneessa. Hän sai heti avata mun lahjan (dalarhäst pehmolelu), mutta paketin avaaminen ei vielä oikein kiinnostanu, lahjanaru oli kivempi juttu :D Yhdentoista aikaan syötiin riisipuuro ja alettiin valmistautumaan. Me lähdettiin tädilleni Porvooseen joulunviettoon. 
Porvoossa meitä odotti tätini, serkkuni, kummisetäni, mummoni ja kummisetäni vanhemmat (= puolet suvustani haha). Muut söi perinteistä joulu ruokaa kinkkua, kalkkunaa, laatikoita, graavilohta jne., mutta onneksi mun ihana äiti paistoi mulle lohta, jota sainkin ihan riittävästi! Tavallinen jouluruoka ei oo ihan mun juttu, mutta kyllä mä muutaman haarukallisen porkkanalaatikkoa pystyn syömään. Ite en myöskään tykkää pipareista ollenkaan, oonko ainoa? Jälkkäriks meillä oli luumurahkaa ja kuivakakkuja. Ruokailun ja pienen hengähdystauon jälkeen lähdettiin pihalla sijaitsevaan atelijeehen (enosaakirjoittaa), jossa meitä odotti kuusi lahjoineen. Yllättävän monta lahjaa sain, odotin korkeintaan kolmea neljää pakettia, mutta kyllä niitä hieman tuli. Sain käytännöllisiä lahjoja, kuten huomiovalon (koska aina hukkaan heijastimet), vitamiineja, sukkia, kosmetiikkaa, Eric Saaden kalenterin (parasparas <3), suihkusaippuoita ja paljon suklaata (pätkis, fazerin jogurttisuklaa ja geisha). Se siitä herkuttomasta helmikuusta, mulla on laatikollinen suklaata ja lakua, ja ne ei mene kuukaudessa! :D Nyt on taas suomivarastot täytetty ;D 
Lahjojen jälkeen nautittiin vähän juustoja ja glögiä. Mulle riitti mun lemppari ananasjuusto (suosittelen), mutta muutamaa vähän vahvempaa kai kermajuustoa maistoin ja kyllä tykkäsin. Ehkä musta siis vielä joskus aikuinen tulee,  vaikkei homejuusto vieläkään mene ;) Kaiken kaikkiaan ihana joulu, vaikka tänään vain otetaan rennosti kotona perheen kesken ja syödään hyvin. Ihanaa joulua kaikille!

 

materialismi onnellisuus ja Suomi

Eilen ostin ekaa kertaa itse työlläni ansaituilla rahoilla uuden puhelimen ja voi sitä onnen määrää! Mun piti alunperin ostaa se vuoden vaihteen jälkeen, mutta totesin, ettei se hinta silloinkaa vielä laske, joten miksikäs odottaa. meni vajaa 200 kruunua budjetin yli, muttei se nyt maailmaa kaada.
Hipsin siis eilen jo ennen kymmentä talosta ja suuntasin metsään ystäväni luo, josta siinä matkalla käytiin puhelinkaupoilla. Ajattelin etukäteen, että lauantai tulee kulumaan tooosi hitaasti, koska odotan vain sunnuntaita, mutta kyllä se aika nopeasti silti menikin. Meillä oli rauhallinen ja mukava päivä, josta puolet meni uuden puhelimen kanssa leikkiessä, hupsis.
Tänään oli herätys kahdeksalta ja ennen yhdeksää lähettiin ajamaan kohti Arlandaa. Matka kesti reilu tunnin sieltä ja meinas iskeä paniikki lähtöselvityksen jälkeen kun en taaskaan meinannut löytää sitä oikee paikkaa, johon laukku heittää ruumaan :D Mutta mä osasin ja pärjäsin yksin ja olin ajoissa. Lento kesti taas se 45 minuuttia, joka meni hujauksessa. Voi  itä ilon määrää kun nähtiin siskon kanssa Helsinki-Vantaalla. Toinen oli niin iloinen ja vain nauroi koko automatkan <3 Nyt on väsynyt mutta onnellinen fiilis <3

Ps. mua voi seurata snapissa nimellä beautifulbomb96

 

Malttamaton

Enää 4 päivää jäljellä, josta 3 työpäivää! Minuutit saisi vielä mennä hieman nopeammin. Perjantaina mulla on valitettavasti niin huono tuuri, että joudun olemaan töissä koko illan, mutta enköhän mä sen kestä! En jaksaisi odottaa lauantaihin, sillä menen ystäväni luo metsään jaja käydään samalla ostamassa mulle uusi puhelin! Olen kuolannut sitä kohta kuukauden verran ja tarkotuksena oli odottaa ensi vuoteen, mutten maltakaan odottaa! Sunnuntaiaamuna hän sitten heittää mut kentälle. Kiva nähdä häntäkin pitkästä aikaa :)
Maanantai oli tosi rauhallinen päivä, koska mulla oli vaan aamulla töitä. Iltapäivällä tarhatäti soitti hostmammalle ja kysy voiko tulla hakemaan tytöt vähän myöhemmin. Tytöt halus olla pitkään tarhassa :D Ja mitä mä tein koko illan.. pelasin pari tuntia cooking feveriä hupsista.
Eilen me askarreltiin joulujuttuja. Keskimmäinen poika oli vähän kipeenä, joten hän oli koko päivän kotona ja halusi askarrella tyttöjen kanssa. Hän askartelikin tosi hauskan tontun, josta mulla ei valitettavasti ole kuvaa. Tytötkin askarteli joitain ukkoja ja mä keksin tehdä itselleni lumihiutale-koristeen, kun ei mulla edes jouluvaloja oo huoneessa. Ihan kiva siitä tuli ja oli helppo toteuttaa. Miten te ootte laittanu joulua huoneeseenne? :)

 

pikkujoulut & koomapäivä

Mulla oli vauhdikas viikonloppu tai oikeastaan lauantai. Alunperin mun piti vahtia lapsia yhteen, mutta poika sairastui eikä päässytkään osallistumaan jalkapallomatsiinsa, joten mä sain rauhallisen vapaan aamupäivän. Soitin nordeaan ja jonotinkin turhaan melkein puolituntia. Siitä sitten aloin valmistella itseni juhlakuntoon. Nähtiin suomiaupparin Oonan kanssa kaupungilla kahen aikaan. Oona osti mulle uudet nahkahanskat, vaikken ollutkaan vielä saanut mun pankkiasioita kuntoon. Ei löytynyt täysin samoja valitettavaati, mutta ainakin samantapaiset! Käytiin sitten vielä etsimässä joululahjaa jostain scifi kaupasta, jonne mä hänet onnistuinkin hukkaamaan.. :D

Hetki pyörittiin vielä vanhassa kaupungissa ja lähdettiin Oonan luo heittämään ylimääräiset tavarat. Mä oon ihan rakastunut italialaiseen pizzeriaan il fornoon, joka sijaitsee vasastanissa. Olihan mun pakko Oonakin sinne viedä ja hän kyllä tykkäs! Itse oon niin rakastunut yhteen pizzaan, etten uskalla muita edes kokeilla haha. Pizzan jälkeen lähdettiin meidän suomitytön luo etkoille, josta sitten myöhemmin suunattiin baariin. Tämä baarireissu tuotti pienen pettymyksen. Siellä oli lähinnä juuri parikymppisiä eikä ketään kiinnostavan oloista. Tanssilattiakin oli pitkään ihan tyhjillään.
Sunnuntai olikin aika koomapäivä. Menin tapailemani miehen luoksi yöksi enkä meinannut malttaa nukkumaan mennä ennen puolta kuutta..siinä tuli sitten reilun neljän tunnin yöunet ja sängystäkin pääsin ylös vasta kolmen jälkeen. Uutta tuttavuutta tein lussebullen kanssa eli sahramipullan, jota paljon syödään lucia viikonloppuna. Maku oli hieman omituinen, mutta kyllä se oli ihan syötävää. Krapulassa maistuu kuitenkin paremmin rasvainen mättöruoka, joten käytiin mäkkärissä, josta suuntasin pussi kädessä kotiin. Oli hauska viikonloppu, mutta nyt on luvassa vielä kivempi, sillä lento Helsinkiin lähtee sunnuntai aamupäivällä!

mun huone

Mun on jo kauan pitänyt toteuttaa tää postaus, mutta se on aina vähän jäänyt. Tänään sain aikaan kuvata mun huoneen päivänvalossa, joten nyt tekin pääsette sen näkemään! Tykkään mun huoneesta, koska tää on tosi tilava ja vaikka mulla ois pyykit kuivumassa täällä riittää silti tilaa. Ja rakastan mun isoa sänkyä! Ainoo miinus on ehkä se, ettei tääläl oo tuolia/pöytää ja hoidankin kaiken aina sängyllä ja lattialla :D No eipähän pääse se kuuluisa tuoli täyttymään vaatteista..  Niin ja noi lasiovet ei oo kauhee kiva juttu pakkasilla, silloin en voi ollenkaan avata verhoja, koska muuten mun huone muuttuu jääkaapiks, koska mun huoneessa ei lämmitys aina toimi niin kuin pitäs. Kesäsin taas on ihana avata ovi ja nautiskella säästä tossa portailla.

 

Loman tarpeessa

Tää viikko ei ole alkanut erityisen hyvin mun osalta. Oon ollut tosi ärsyyntynyt. Ehkä johtuu siitä, etten sunnuntaina oikeesti tehnyt yhtään mitään muuta kun katsoin TVtä yksin huoneessani.. Mutta nyt kahtena päivänä on palanut pinna lapsiin, kun ei mitään kuunnella. Eilen odotin 15 minuuttia ja muistutin syömään ruokaa ja kyselin ovatko he valmiita. Sinä aikana en saanut yhtäkään vastausta ja vain muutama lusikka meni suuhun. No sitten meni totaalihermot ja otin ruuat pois ja hoputin juomaan maidon. Näin myös varmaan jatkossa teen. Jossei istu pöydässä ja syö, vaikka kuinka sanotaan, niin sitten lähtee ruoka pois. Eiväthän he voi päiväkodissa tai koulussakaan hyppiä 1000 kertaa pois pöydästä. Lisäksi mun mielestä lelut ei kuulu ruokapöytään, vaikka olisivat tulleet joulukalenterista.. Aamuisin tyttöjä saa minuutin välein muistuttaa syömisestä ja silti tämä toinen tyttö ei koskaan ota sitä kuuleviin korviinsa. Sitten kun mulla menee hermot, niin lähtee lelut käsistä.
Ei nää lapset niin kauheita loppupeleissä oo, mutta kun ne EI KUUNTELE mitään. Ja mua ärsyttää toistaa itteeni oikeesti miljoona kertaa. Tänäkin iltapäivänä piti toiselta tytöltä kysyä ainakin 10 kertaa mitä hän ottaa välipalaksi. Eikä edes auttanut korottaa ääntä.. Onneksi kotiin ja lomaan on enää 12 päivää jäljellä! Ja 8 työpävää jäljellä, kyllä tästä selvitään!

 Joulufiilis on vielä hieman hukassa, ehkä osittain lumettomuuden takia, mutta eiköhän se siitä nouse, kun viikonloppuna pääsee viettämään pikkujouluja! :)

Päiväni kaupungilla

Eilen mun piti alunperin mennä suomiauppareiden pikkujouluihin, mutta väki peruikin sen ja mulle tuli muuta hommaa, joten en sitten päässytkään ns. pikkujouluihin (kiitos vähäisen reskassan). Jouduin aamulla olemaan hetken töissä, kun hostäiti joutui menemään johonkin kurssille ja hostpappa tuli sitten yhden maissa Pariisista. Siitäpä minä lähdin heti kaupungille mun suomitytön kanssa. Kiereltiin muutama kauppa ja löydettiin hänelle täydelliset kalliit farkut. Mun missio oli löytää glitteristä kampavalkki, koska oon hurahtanut hiustenlaittoon ja omistan jo nutturavalkin, joka on ihanan helppokäyttöinen. Mutta näköjään Ruotsista niitä ei saa, sen bongasin muutenkin Suomen glitterin kampausoppaasta.. No ostinpa ensi viikon baarireissulle söpön hiuskoristeen!
Tukholmassa oli vieläkin hirmu tuulista mysrkyn jäljiltä, mutta otin riskin ja otin mun uuden hatun päähän ja ihanat nahkahanskani, kun oli niin lämmintä. Epäonnekseni unohdin hanskat penkille kauppakeskukseen ja kun sen tajusin juoksin tuhatta ja sataa takaisin, mutta joku oli ilmeisesti ottanut ne. Pistää vihaksi, että joka vaan nappaa toisen omaisuutta, eikä vie esimerkiksi infoon, jotta ne palautuisivat omistajalleen.. Voi sanoa, että oli tosi paska fiilis ja on vieläkin. Onneksi mulla on ihana suku, joka avustaa, jotta saan ensi viikonloppuna uudet. Oon kaks vuotta odottanu, että voin hommata nahkahanskat (ei mitään Guessin ökykalliita) ja sitten ne vain viedään.. Onneksi saan uudet enkä mene vararikkoon.

Tänään meni muuten 10 000 katselun raja rikki mun blogissa, vau!

Mitä olen au pairina oppinut?

Siivoamaan
Olen niin tottunut siivomaan keittiön. Tiskikoneen täyttö on yksi mukavimmista hommista tässä isossa keittiössä. Tiskikoneen täyttö ei ole enää ällöttävää. Ennen suostuin vain tyhjentämään koneen puhtausta astioista. Tiskirätin käyttö on myös tullut tutuksi! En ikinä kotona pyyhkinyt pöytää ym., mutta täällä se menee jo rutiinilla, koska lapsethan ei tunnetusti kovinkaan siistejä ole :D Myös lasten askartelujen siivouskaan ei enää tunnu pakkopullalta.

Kärsivällisyyttä
Lapsille ei voi alkaa huutaa, ei ne ymmärrä. Voin joutua siivoamaan samat sotkut useaan kertaan, kun lapset päättävätkin yhtäkkiä jatkaa askartelua. Asiat eivätmyöskään aina mene, kuten on suunniteltu ja siihen pitää vain suhtautua kärsivällisesti.

Itsenäisyyttä
Au Pairina et voi enää pyytää äitiä hoitamaan asioitasi. Kaikesta pitää selvitä itse, vaikka hostperheeltä voi aina pyytää apua. Kaikki alkaa jo siitä, että etsit itse perheesi ja lähdet matkaan. Au Pairina olo valmistaa kyllä hyvin omille muuttoa, vaikka sun ei juurikaan laskuja ym. tarvitse vielä maksaa. Itse maksan ns. prepaidliittymäni joka kuukausi sekä matkakorttini, mikäli perheen antama rahamäärä ei kaikkiin matkoihin riitä.

Säästämistä
Säästän yli puolet saamastani "palkasta", eli säästöön menee aina 2 000 kruunua (200e). En myöskään heti osta haluamaani vaatetta/tuotetta, vaan kiertelen eri kauppoja ja vertailen hintoja. Joskus sitä tosiaan löytää haluamansa paljon halvemmalla, jos vaan malttaa mielensä ja odottaa!

Suunnittelua
Koska en loppuelämääni tässä talossa ja perheessä asu, pitää olla tulevaisuuden suunnitelman selvät. Myös joka kuukauden käyttörahat  vaativat suunnittelua, sillä raha ei riitä kaikkeen, johon haluaisi. Suunnittelen mielelläni viikonloputkin viikkoa aikasemmin ja suunnittelen budjetin tulevia päiviä varten. Mitä tarvitsen ja mitä vain haluan.

Joulukuu

Ja näin se joulukalenterin ensimmäinen luukku avautui. Tosin ei mulla, koska en tänä vuonna omista yhtäkään joulukalenteria, joka on ihan hassua. Mutta enää 19 päivää kotiin <3 Lapset avas joulukalenterit innoissaan tänään. Niitähän on peräti kolme jokaisella; yksi kuvakalenteri, yksi suklaakalenteri ja yksi äidin tekemä, josta he saavat joka päivän pussin, joka sisältää pieniä leluja ja juttuja. Itse olisin halunnut marssuklaa-kalenterin. Olisi ainakin joka päivä tekosyy syödä suklaata :D Onko teillä jonkilaista joulukalenteria?

Sunnuntai-iltana lähdin 10 minuutin varotusajalla keskustaan. Mulle on tullut yhteydenottoja blogin kautta toisilta auppareilta ja nyt tapasin jälleen yhden. Aupparina vaan yksinkertasesti tarvitsee toisen aupparin vertaistukea. Se kun toinen oikeesti ymmärtää mitä tarkoittaa ja mitä kokee.

Mutta tosiaan Tukholman keskustassa on mieletön määrä erilaisia jouluvaloja kaikkialla ja kaduilla menee niin sanottu "valokävely", jonka varrella voi samalla bongailla erilaisia valohässäköitä. Hirvet oon bongannu, mutta yritettiin ettii enkeleitä, mutta ei löydetty niitä tai sitten eivaan osattu lukea karttaa. Mutta varmaan Tukholman isoin joulukuusi tuli bongattua! Ja aion vielä löytää ne enkelit ennen kuin käväisen Suomessa ja joulu loppuu..

Kokeilin vielä kaupan irtosalaatti valikoimaa (vai miksikä sitä kutsutaan), joka on varmaan kolme kertaa suurempi ja hygienisempi kuin Suomen mm k-kaupoissa :D Sen verran hyvää oli, että voi olla että osa palkasta tästä lähtien hupenee salaattibaariin.. Rakastan Ruotsin kaupoissa sitä, kun ei tarvitse itse punnita mitään, kiikutat kaikki vaan kassalle suoraan.