Tili tuli tili meni

Näinhän se palkkapäivänä menee. Tuntuu, että kaikki hupenee samalla kertaa tililtä. Mulla ei jäänyt nyt käteen yhtä paljon kuin ennen, joten tässä kuussa en aio ottaa paineita säästämisesstä. Varsinkaan, kun säästötili ei onneksi ole tyhjillään :D Käytiin maanantaina Oonan kanssa pienellä shoppailu kierroksella. Olen jo hetken aikaa miettinyt pienemmän laukun ostamista, mutta mä ihastuinkin niin yhteen reppuun. Ja en tosiaankaan ole mikään reppuihminen koskaan edes ollut! Mutta ehkä tää blingbling vähän vaikutti ostopäätökseen ;) Parin päivän käytön jälkeen olen edelleen sitä mieltä, että laukku on paljon helppokäyttöisempi, mutta katotaan mites mieli tässä ajan kuluessa muuttuu..

449kr River Island

10-20kr/kpl tgr

250kr HM

paita ja sukkahousut 79kr HM

 Tiistaina alko uusi työ. Tuli niin paljon tietoa, että tuntui kuin olisi ollut koulussa. Pää oli ihan sekaisin ja aivot ihan solmussa. Näinpä stressasin seuraavan yön, etten ehi tarpeeksi nopeasti oppia näitä asioita ja että kaikki on pettyneitä muhun. No seuraava päivä meni jo vähän helpommin ja ymmärsin jo joitain asioita. Tuli ainakin sellainen fiilis, että kyllä tästä tulee jotakin! En vielä tiiä, koska otan vastaan ensimmäisen puhelun, koska haluan olla varma, että oikeasti osaan, ennenkun joudun yksin hoitamaan työni.

Päiväretki Uppsalaan

8.33 
Herätyskello soi viimeistä kertaa. Nyt on noustava valmistautumaan.

9.45
Istun junassa matkalla keskustaan. Nähdään Oonan kanssa t-centraalissa ja suunataan tigerin kautta systemiin (alkoon).

10.30
Ostetaan 24h liput Uppsalaan. Juna menee sopivasti 9 minuutin kulutta. Tai no piti mennä. Seistiin väärällä puolella laituria ja juna meni nenän edestä.

11.00
Ollaan meillä täyttämässä vesipulloa. Odotellaan hetki junaa.

11.20
Vihdoin junassa ja matka Uppsalaan alkaa.

12.05 
Ollaan perillä. Ensimmäinen reaktio on, että aseman kyltit ja muut muistuttavat ihan Helsingin rautatieasemaa. Löydetään myös Uppsalan keskustan kartta ja leikitään turisteja.

13.30 
Löydetään penkki hyvillä maisemilla Uppsalan linnan edustalta. Jäädään istumaan penkille ja korkataan skumppapullo. Nautitaan vielä kauniista ilmasta.

15.15 
Aletaan etsimään ruokapaikkaa. Piipahdetaan tuomiokirkossa, mutta siellä on häät menossa, joten ei viitsitä mennä sisälle asti. Kävellää vanhaa kaupunkia pitkin ja löydetään jokinsortin tortillabaari.

16.30
Lähdetään ravintolasta ja sovitaan juna kotiin. Kävellään pitkin jotain katua ja päädytään juna-asemalle. Kävellään sillan alle toiselle puolelle tutkiaksemme lisää kaupunkia.

17.56
Lähtee juna takaisin kohti Tukholman keskustaa.

Päivän jälkeen menin vielä toisen kaverin tykö, joka haki mut juna-asemalta. Perillä mua odotti skumpat maniskoineen kynttilän valossa. Juhlistettiin mun uutta työpaikkaa ja kotihoidon uran päättymistä. Työt alkaakin jo huomenna, jännittää!

Ikean ostoksia

Mun viime viikko oli tosi hektinen. Joka päivä oli jotain. Viime viikon tiistaina kävin työhaastattelussa profficella, josta he mulle seuraavana päivänä soittivat, että oon päässyt seuraavaan vaiheeseen. Perjantaina kävin firmassa haastattelussa ja meni aika hyvin. Tai ainakin musta tykättiin ja nyt he käyvät suosittelijoita läpi ja täällä jännätään onko paikka mun! Mun lisäks heillä on vain yksi toinen, joten mä toivon, että oon se parempi! Olisin asiakaspalvelija ja ottaisin Suomesta vastaan puheluita. Oon koko ajan tän prosessin kuluessa, vaan innostunut enemmän, joten jossei se paikka tuu niin tömähtää melko kovaa maahan..
Muuten meni viikko lähinnä töissä. Lauantaina kaveri haki mut autolla töistä ja suunnattiin taas Ruotsin suurimpaan ikeean. Tuolla on pariin otteeseen käyty, mutta mä tykkään Suomen ikeasta enemmän. Tää ikea on 4 kerroksinen ja jos jotain haluat ostaa, nii täytyy käydä koko paikka läpi ennen kuin pääsee kassalle. Niinpä me harhailtiin varmaan puoli tuntia ympyrää siellä, ennen kuin päästiin kassoille :D Ja petyin, etten löytänyt niitä tuoksutuikkuja ei vaan löytynyt mistään. Mutta onneksi löysin mun himoitsemat säilytyslaatikon ja nyt on ihana kun tavarat on siististi piilossa laatikoissa! Ja löysin mun himoitseman vaaleanpunaisen päiväpeiton! En voi sietää, jos sängyssä oleilee päivävaatteilla, mutta nyt voi istuskella vaatteilla sängyllä, kun on päiväpeitto suojana :D

Ostettiin 10-pack äppel mustia puoliksi kaverin kanssa ja on tosi hyviä mehujako ne nyt on!

 

Viikonloppu saaristossa

Kamppailin 10 päivää flunssaa vastaan, ennenkuin se sitten iski. Makoilin keskiviikosta asti kotona tiivisti sängyssä. Onneksi perjantaina oli jo hiukan parempi olo, sillä mä lähdin kaverin ja hänen perheensä kanssa saaristoon mökille. Onneksi pääsin mukana, koska oli aivan huippi viikonloppu!
Ensinnäkin matkattiin heidän veneellään puoli tuntia saaristossa. En ollut koskaan ennen istunut sellaisen kyydissä ja pikkasen oli "kuoppaista" tietä, kun vene hyppi aalloilla :D Päästiin hyvin perille. Me kaverin kanssa saatiin käyttöön vierasmökki, joka oli niin pieni ja söpö. Mökissä oli kaksi mukavaa sänkyä ja yöpöydät + parit tuolit ja muuta ei olisi mahtunutkaan. Itse mökki oli aika moderni ja mukava tiskikoneineen ja suihkuineen.
Lauantaina oli aivan ihana aurinkoinen ilma. Oli vaikea uskoa, että syyskuussa päästäisiin 24 asteeseen! Olin vain varautunut lökäreihin ja kylmään ilmaan, joten sain kaverin äidiltä lainata vähän kesäisempiä vaatteita. Nautittiin aamupala laiturilla auringossa. Ihan huippu alotus aamulle. Siitä sitten lähdettiin seikkailemaan saaren ympäri. Tuloksena yksi pienenpieni punkki. Mutta maisemat oli sen arvoiset :D Myöhemmin käytiin vähän soutelemassa. Oli hieman raskasta mulle soudella leveellä soutuveneellä, mutta kyllä se sujui, kun vauhtiin päästiin!
Illalla nautiskeltiin drinksuja terassilla yhden naapurin seurassa. Tällä kertaa minä olin se saaren ainoa ulkomaalainen ja voin todeta, että kyllä ruotsalaiset on puheliaita, huhhu! Mökillä oli vielä badtunna eli se tynnyri, jossa on lämmintä vettä. Sanat vähän hukassa. Mutta sinne oli ihana pulahtaa auringon laskettua. Lämmin vesi poreineen tuntui niin luksukselta!

Opinto-ohjaajan juttusilla

Viime perjantaina kävin yliopsitolla opon juttusilla. Ei ollut sen linjan opo, mihin oikeasti haluaisin, mutta paljon vinkkejä sain. Katottiin pisteitä mun hakemiin ohjelmiin. Kovin korkealla olivat pisteet moneen ohjelmaan. Mulla on vaan 15 pistettä ja suureen osaan tarvitsisi 18 pistettä. Ja että ottaa päähän, kun sain tietää, että olisin päässyt sisään södertörnin korkeakouluun, mutten tiennyt että sitä kandintutkinota oli siellä! Nyt alkaa haku alle kahen viikon päästä ja nyt on kova usko, että tammikuussa tämä neito opiskelee!
Tänään oon ilmottautunut ja maksanut högskoleprovetin. Se on vähän kuin pääsykokeet Suomessa, mutta tämä kyseinen koe maksaa eikä ole pakollinen ja se on aivan sama koe kaikille riippumatta hakeeko vaikka lääkikseen vai historiaa lukemaan. Näin vanhoja kokeita, ja ne muistutti tosi paljon meidän ylioppilaskirjoituksia! 8 tuntia siellä täytyy istua ja se on kuin kirjoitukset, jossa on kaikki yhdessä. Opinto-ohjaaja sanoikin, että voi olla mun etu, että olen tämmöisiin kokeisiin tottunut. Ruotsalaiset kun stressaantuvat nimeomaan tästä pituudesta. Nyt pitäis kertailla matikkaa ja lukea englantia... Aikaa olisi semmoset 6 viikkoa, apua!

Mun historiaa

Oon usein maininnut mun menneisyydestä. Mutten oo koskaan enempää siitä kertonu. Mutta nyt kun oon käynyt kuraattorilla puhumassa ja kaikkia asiat on tosi pinnalla, ajattelin valottaa tätä kaikkea vähän teillekin.

Mun helvetti alkoi päivänä, jolloin mä sain kirjeen yläasteelta. Erään rehtorin mukaan 5km oli liia pitkä koulumatka mulle, joten hän ei mua ottanut yläasteelle, jonne kovasti toivoin, koska kaikki mun kaverit oli siellä. Muistan kun avasin kirjeen ja itkin, koska näin koulun nimen, jonne en todellakaan halunnut. Mä en yläasteelta tuntenut ketäään. Muutama samasta tarhasta siellä oli, joten kaksi kasvoa tiesin entuudesta. Mua ahisti ihan kauheasti mennä koko kouluun. Varsinkin, kun oli tositosi ujo siihen aikaan. Ensimmäinen viikko sujui vähän niin ja näin. Olin tosi yksin ja halusin koko ajan vain kotiin. Toinen viikko alkoi tapahtumalla, jota en toivoisi edes pahimmalle vihamiehelleni. Kävelin hiekkatietä pitkin (joka siis johti koulunpihalle). Olin juuri riidellyt ystäväni kanssa ja lyönyt luurin korvaan. Hiekkatien vieressä oli pieni nurmikenttä, jonka toisella puolella oli toinen hiekkatie ja yhdessä kohdassa ne yhdistyy. Kävelin lähellä sitä ns. risteyskohtaa, jolloin huomasin, että koulun traktori ajoi toisella tiellä. En kummosemmin koskaan oo tykännyt isoista autoista taikka traktoreista, joten mulla oli tarkotuksena nopeasti kävellä toiselle puolelle väistääkseni tätä ajoneuvoa. No seuraava muistikuva on siitä, että makaan 2metrin päässä ja havahdun tajuttomuudesta ja tunnen jotain älyttömän painavaa reidelläni. Siinä kauan menny, kun kuski hyppäsi traktorista ulos, tuli huutamaan mulle ja soitti hätänumeroon. Voin kertoa, että ne oli mun elämäni pisimmät 5 minuuttia makaessa siinä maassa tietämättä mistään mitään..

Makasin kaksi yötä sairaalassa ja loppuviikon olin kotona. Missasin koulun tärkeimmän viikon, viikon jolloin kaverisuhteita aletaan muodostamaan. Olin aina tosi yksin. Olin ujo, mutta opettajan patistessa yritin ottaa kontaktia koulukavereihin. Mulla ne harvat kerrat tuli vaan niin vahva tunne, ettei heitä kiinnosta eivätkä he mua sinne halua. Olin aikalailla vain ilmaa. Ja mun opettajan mukaan, tämä oli mun syy?? Löysin erään tytön, joka oli hieman ilkea. Mutta, koska en halunnut olla yksin hengasin hänen kanssaan. Tosin kyseinen henkilö laukoi aika ikäviä kommenttejä kuten "oletko ikinä ajatellut laihduttaa" (ja en tosiaankaan koskaan ole ollut ylipainoinen taikka kovinkaan isokokoinen). 
Istuin usein iltapäivät yksin omassa huoneessa. En halunnut tehdä mitää. En olisi jaksanut aamulla nousta kouluunkaan, ellen olisi olluti hastunut luokkatoveriini. Ja mehän tiedämmen, millasta ihastuneena on olla..  Kaiken kaikkiaan yläaste oli mulle kamala helvetti ja voin ylpeänä todeta, että oon hemmetin vahva ja selvinnyt paljosta.