Iloisin askelin kohti tulevaa

Tänään on ollut mun Ruotsin historian paras päivä! Aamulla oli aikainen herätys, vaikka lomalla olenkin. Mulla oli nimittäin tapaaminen mun tulevaan työpaikkaan. Mä odotin jotain työhaastattelun kaltasta, mutta se nainen aloitti heti suoraan kertomalla, miten systeemit toimii ja miten toimitaan. Sitten kysy perus onko allergioita tai sairauksia ym. Ja lopuksi kysy mun palkkatoivetta. Olin ihan että öö ai mikä palkkatoive? Mikä on se perus? :D No joku kymppi tunnilta siitä tulee, vaikkei mulla mitään koulutusta tai mitään oo. Nyt pitäis vaa parin vuoden takainen suositus lastenhoidosta lähettää sinne niin ne ottaa yhteyttä ja selvii kaikki tarkemmin! Eli kesätöitä on ja jos niiiin huono tuuri käy, etten pääsis yliopistoon (mitä en jaksa uskoa) niin tulevaisuus on turvattu ainakin työpaikalla.

Mä näin Oonaa samalla nopeesti ja yritettiin keskustasta ettiä yhtä kauppaa, koska haluan yhteen harrastekauppaan ostamaan mun kaverin yllätystä. No siinä tiellä oli joku remppa, ettei sinne kauppaa mistää edes pääse.. Mutta mulla luultavasti kohta on täällä tili (nordea kuulema nyt saanut jonkun lapun nimittäin) ja sitten voin tilata yhen täydellisen jutun mun kaverille! Eli siis hyvää kannattaa odottaa :) Tänään siis ollut kaikin puolin hyvä päivä ja perhekin tuli just kotiin niin ollaan kaikki rauhassa täällä kasassa! Koira on ainakin iloinen :D

Hässelby strandissa oli upeat maisemat

Kevättä rinnassa

Ensimmäinen yö oli katastorfi. Muistin jo viime kerrasta, että tämä koira on erittäin levoton, kun hänen ihmiset ovat poissa. Niinhän se tällä kertaakin meni. Päivä meni meillä hyvin. Mä kävin kaupassa hankkimassa kaikkea tarvittavaa valmiiksi, jotta sunnuntaina sain pitää kokonaan kotipäivän. Tiesin jo valmiiksi, etten tule nukkumaan ensimmäistä yötä. Koira herätti melkein joka tunti ja päästinkin sen varmaan neljästi yön aikana ulos.. Koko viikko on tullut nukuttua huonosti ja on ollut tosi kuollu olo. Sunnuntai oli ihan kuin krapula päivä ilman krapulaa. Nukuttiin iltapäivällä koiran kanssa päiväunet, mutten saanut kunnolla nukuttua, koska ulkona oli kamala myrskytuuli. Eli lyhyesti sanottuna koko sunnuntai meni koomaillen kotona rennosti.

Mä sain paketin tällä viikolla. Täti oli tuonut mulle vaatteita Suomessa käydessään ja nyt äiti lähetti ne mulle. Sen lisäksi sain vihdoin mun valokuvat, jotka oon aina unohtanut ottaa Suomesta mukaan. Enimmäkseenhän siellä on kuvia siskosta <3 Mutta rakastuin totaalisesti raidalliseen shoulders off paitaan. En aikasemmin oo ollu mikään raitojen ylin ystävä, mutta tästä tykkään kovasti! Ja vihdoinkin pääsin käyttämään taas viime syksynä ostettua hattua. Mites te, ootteko yhtään päähine-tyyppejä? Leikin vähän mun kameralla ja itselaukaisimella, jotta sain teille vähän asukuvia. Eka kuva otettu, kun aurinko paistoi, mutten saanut kunnollisia kuvia, joten muut ovat pilviseltä ajalta :D

Hattu - HM / paita - tädin vanha / hame - HM / kengät - skopunkten

Kuinka voisikaan ymmärtää

Me saatiin hostäidin kanssa puhuttua kaikesta ja puhistettua ilmaa yksi ilta. Kävi ilmi, että me molemmat ollaan väärinymmärretty toisiamme. Sen takia ilmapiirikin on ollut vähän kireä ja outo. Kuten oon aikasemmin todennu, että oon oppinu valtavasti itsestäni täällä niin en ole tajunnut, että olen rakentanut tosi vahvan suojamuurin itseni ympärille ja sulkeutunut omaan maailmaani. Kaiken jälkeen hostäiti halas ja sano, että hänhän on tämmöinen varamamma ja tottakai mua auttaa ja että voi aina tulla puhumaan. Mä yritän olla koko ajan avoimempi, mutta on vaan vaikee luottaa uusiin ihmisiin menneisyydessä tapahtuvien asioiden takia.. Ja kuinka erilaiset ihmiset voivatkaan ymmärtää samaa tekstiä aivan eri tavalla?

Mä en oo nukkunu kovin hyvin tän flunssan takia, joka onneks on jo paranemaan päi, joten taas on aivan kuollu olo, eikä tunnu yhtään keväältä. Toisaalta kyllä jaksan huomattavasti paremmin nyt kun on kevät. Nythän alkoi pääsiäisloma ja mä jään tänne taas viitisen päivää koira- ja talovahdiks, jota oikeestaan odotankin. Saa vaan olla ja levätä. Me varmaan vaan nukutaan ja ulkoillaan koiran kanssa :D Ja onneksi Oona tulee pelastamaan mut yksinäisyydeltä ja apua maanantaina vihdoinkin yliopistoon haku!

 Mun pitää vielä lisätä tähän, että kun kirjotan, että mulla on paljon töitä jatkuvasti niin se tarkoittaa lähinnä sitä, että olen jatkuvasti valmiudessa täällä talossa. Eli en ole vapaalla, en voi vain mennä ulos näkemään kavereita. Eli se on mun työaikaa. Mua ärsyttää, että mun kirjotuksista väännetään ihan jotain muuta kuin mitä se todellisuudessaan on.
Nyt olen avautunut ja avautuminen saa hetkeksi riittää :D

bloggaustauko?

Tää on ollut tosi terapeuttista kirjottaa. Kokemus on ollut tosi kasvattava enkä todellakaan kadu tähn ryhtymistä. Vaikka kaikkihan sen tietää, että lapset imee energiaa ihan sama ootko sisarus, lastenhoitaja tai vanhempi. Tiedän, että eräs henkilö tätä lukee myös. Musta on ollu hienoo sekin täällä, että vaikka lapset osaa olal tosi vaikeita ja oikuttelevia, niin ei ne koskaan sitä pahaa oo muhun suunnanut. Ei mua ole haukuttu tai lyöty. Mä yritän aina parhaani riitatilanteissakin kuunnella kaikkia osapuolia ja keskustella asiasta ja sanoa, mikä on väärin (lyöminen ym.). En voi enää avoimesti kirjoittaa. Haluan vain sanoa, että vaikka tänne on tullut tosi negatiivista tekstiä, ei se tosielämä niin pahaa ole. Kirjoitan enimmäkseen juuri ärsyytyneenä, koska kirjoittaminen helpottaa ihan tosi paljon. Jos asiat ois tosi hunosti, nii enhän mä täällä olis. Täällä on ollu haastetta eikä elämä oo ollu turhan helppoo ja se on tehnyt mulle tosi hyvää. Oon kasvanu ihmisenä valtavasti. Ja kyllä mä tätä jollain tasolla joskus tuun kaipaamaanki. JA vaikka au pairius ei oo ruusuilla tanssimista, ja mulla oli alussa tosi vaikeeta sopeutua, niin suosittelen sitli koko sydämmellä kaikille, jooita se vähääkään kiinnostaa! :)
Tää tästä. Sinä, arvoisa L, älä huoli kaikki on täällä hyvin. Ei tarviste raportoida kaikkea. Nää on vaan mun sen hetkisiä tuntemuksia, kun on vaan pakko saada tunteet ulos. Asiat on meillä hyvin kaikkien osapuolien kesken. Väärinymmärryksiä on tapahtunut kaikkien kesken. Mutta nyt on asiat on selvitetty ja asiat on nyt paremmin kuin koskaan aikasemmin.

Tässä siis syy, jos tämä blogini hetkeksi hiljenee taikka jollai tavalla muuttuu.

Ps. Iloisiakin uutisia tänään. Mä pääsin kai työhaastatteluun :)

Sekalaista höpöttelyä

 Sunnuntai oli pahin päivä pitkään aikaa. Olo ei ollut yhtään sen parempi kuin lauantainakaan. Makasin vaan sohvalla ja tein pakolliset jutut eli ruokin lapset. Jotenki alko ottaa päähän, kun lauantai-iltana hostäiti kysy miten oli menny. Sanoin, et tunsin itteni kipeeks, mutta hyvin ollaa pärjätty. Hän selitti kurssistaan ja iloisesti lapsille tokas, että heidän pitäis olla kiltisti, jotta mä jaksan heidän kanssaan, kun hän on maksanut jo kurssin. Minkäänlaista apua en saanut, vaan jouduin 10 tuntia pärjäämään koiran ja viiden lapsen kanssa heikossa hapessa. Pelkästään viiden askeleen ottaminen sai mut hengästymään. Viimesen tunnin aikana alkoi ottaa sen verran päähän lasten huuto (kukaahan ei kipeänä kestä jatkuvaa meteliä), joten oli pakko lievittää hermoja äidille soittaen. Ja saanko mä tästä viikonlopusta yhtään mitään extraa?

Tytöt syö joka iltapäivä hedelmän ja jogurttia muromyslin kera. Sehän on hyvä välipala. Tosin toisinaan halutaan vielä leipääkin, vaikka äiti kieltää leivän välipalana tytöiltä. Tänään toinen oli syönyt ja kinusi leipää. Äiti kielsi, koska kohta syötäisiin. Siitä alkoi minä tahdon leipää minä otan leipää. Äiti kielsi edelleen, mutta kun alko tasajalkaa hyppimällä vaatia niin tottakai annetaan sitten periksi. Oi miksi? Opetetaan, että lapset saa kaiken raivoomalla. Toine tytöistä yritti multa kinua toista leipää monen monta kertaa. Mun vastaus oli aina sama. Ei, kohta on ruokaa nyt ei enää oteta lisää välipalaa. Ei auttanut vaikka kuinka mutristi huulia ja oli suuttuneen näköinen. Ei on ei ja piste. Ei voi olla niin vaikeeta pitäytyä siinä kiellossa..

Mua ketutttaa tää flunssa, kun en saa nukutuksi, kun happi ei kulje. Kohtalontovereita? Miten saan nenän tukkoisuuden poistettua kotikonstein, muutakun valkosipulilla? 
Mä turhauduin taas kunnolla eilen. Oon varmaan kolmisen tuntia ettinyt sivuja, joiden kautta löytäis kesätöitä. Ja kun semmonen löytyy ja löytää paikan, johon  voisi jopa hakea niin vaaditaanki alan koulutus ja/tai x määrä kokemusta. Miten työnantajat voi vaatia parikymppistä työntekijää 15 vuoden kokemuksella? Hello wake up! Me rakennetaan maata aj tulevaisuutta, mutta mites se meiän tulevaisuus, kun ei edes anneta mahdollisuutta?? Lähetin tänään taas toiseen vanhustenhoitopaikkaan kesätyöhakemusta, kun edellisestä en kuullut mitään, vaikka väitettiin ottavan yhteyttä viime viikolla.. Voi kun joku ees tarvis tiskaajan, mutta niitäkään ei löydy. Ei täälläkään taida olla etua kaksikielisyydestä.. Luovuttaa kun niin tekis mieli, muttakun se ei kuulu mun luonteeseen!

flunssan kirous

Pitkä työputki kostautui. Arvatkaa kuka on taas kipeänä? Jep minä, ei ollut vaikea arvata. Mun fiilikset ei tästä viikonlopusta ole kovin hyvät. Kipeenä lasten kanssa 10 tuntia.. Aamu meni ihan hyvin. Mä nousin puoli kahdeksalta ja tulin yläkertaan kun hostäiti lähti. Tytöt oli just heränneet. Pelattiin hassuja pelejä ipadeilla ennen aamupalaa. Päivällä käytiin lyhyellä kävelyllä potkulautaillen ja vielä nopeasti koiraa pissittämään. Sen jälkeen mä sain myös syötyä aamupalaa, jonka jälkeen loppupäivä meni oikeastaan sohvalla makoillessa, kun olo pahentui. Onneksi lapset on ollut suht kilttejä ja hyvällä tuulella. Naapurinpoika oli meillä leikkimässä, joten mä sain löhötä rauhassa. Dramaqueen ollut tietenkin vauhissa ja tirautellut parit kyyneleet, mutta kaikilta tappeluilta ollaan vältytty! Ja lopulta vanhin poika oli mun apuna esimerkillisenä isoveljenä. Ja hostäiti tuli ajoissa, oikeestaan etuajassa, kotiin.
Katotaan miten huomisesta selvitään. Toivottavasti lapset nukkuu hyvin ja on iloisia ja pirteitä huomenna. Ja toivottavasti olo ei nyt parannu.. Onneksi viikon päästä alkaa viikonloma, jolloin ehtii nauttimaan ja lepäämään oikein kunnolla! Ja eikö se ollut niin, että suklaa on paras lääke vilustumiseen (veden lisäksi)? ;) Oli pakko eilen kädä ostamassa tuollainen shamppanjapullo suklaineen, tosi hauska idea!