Ensimmäinen viikonloppu

Perjantai oli melkoisen katasrofaalinen päivä.  Huonosti nukutun yön jälkeen lähdettiin perheen kanssa vesipuistoon, kun kerrankin oli lämmintä, +26 astetta. Valvoin tyttöjä matalassa lastenaltaassa. Sanotaan näin, että viisi lasta vielä menee, mutta herran jestas , kun koko allas täynnä alle 8-vuotiaita, jotka pärskivät päällesi vettä niin eieiei. Sitten vielä tytöt olivat lähdössä isompaan altaaseen ja jouduin juoksemaan heidän peräänsä. Tytöt etti äitiä ja kun sain heidät kiinni,  toinen juoksi pitkälle äitin luo ja katosi näkyvistäni. Seuraumuksena äiti piti kunnon puhuttelun tytöille, sääntönä oli, ettei altaasta tai minun luotani poistuta. Onneksi loppupäivä sujui hyvin ja tytötkin pysyivät altaassa valvovien silmieni alla. Hieman kuollut olin koko päivän seisomisesta.
Illaks mulla ei ollu mitään tekemistä, eipä täällä juuri mitään muuta ole kun luontoa, joten lähdin pienelle kävelylle merenrantaan. Harmitti, etten muistanut ottaa kameraa silloin mukaan. Mutta oli ihana nauttia hiljaisuudesta ja Suomi-suklaasta (sinivalkoinen). Bongasinki fazerin salmiakkisuklaata  kaupasta torstaina ja olin aivan innoissani siitä! :D 

Lauantaina iski epätoivo ja turhautuminen. Ärsytti suunnattomasti istua vaa talossa, kun ei päässyt liikkumaan mihinkään ja ketään ei kiinnostanut tulla täby centrumiin. Ainoa asia mitä lauantaina tein, oli se että yritin käydä kuvaamassa. Ihmisiä oli muitanki liikkellä, joten en saanut kuvia sieltä mistä halusin.. Mutta sää oli aivan ihana, lämmintä ja aurinkoa! Mun tukholmalainen kaveri yritti kovasti piristää mua, ja lupas hakea mut niille mikäli mulla on ensi viikonloppu vapaa ja näyttää kaupunkia.

Tänään sainki viestiä yhdeltä suomi aupparilta, joka sattu olemaan tämän edellisen aupparin kaveri. Sovittii tapaaminen täby centrumiin. Ja valitettavasti en vieläkään ole saanut bussikorttia, joten joudun kävellä 4km sinne tuossa ihanassa lämmössä :D 
Tapasin tänään siis yhden suomi-aupparin kahvittelun merkeissä. Istuttiin melkein parisen tuntia express housessa ja rupateltiin niitä näitä. Oli hauska jakaa kokemuksia jonkun kanssa, joka tietää tästä ja muutenkin tuntee/tietää vähän mun perhettä. Onneks sain myös kyydin kotiin ja sain tietää, mikä reitti sinne täby centrumiin on lyhin, vain reilu 3km haha. Loppupäiväks ei oo sen kummempia suunnitelmia, kunhan bloggaan ja ehkä käyn taas rannassa istuskelemassa.
Mulla on tässä suunnitteilla postaus siitä, missä ja millaisella alueella asun. Toivepostauksia saa vielä heittää kommentteihin :)

Päivät loma-aikaan

Tiistaina kun ensimmäisenä aamuna täältä jälleen heräsin olin ihan sekasin. Kuulin yläkerrasta meteliä ja aattelin, et hitsit kello on vasta 7 ja haluun nukkua. Katsoinpa sitten kelloa ja melkein kymmentä se näytti. Sitten aloin sekoilemaan ja ihmettelemään oliko se nyt Suomen vai Ruotsin aikaa. Tietenkin Ruotsin, olenhan vaihtanut kaikki tähän aikaan. Koko muukin perhe onneks heräsyhtä myöhään kuin minä haha. Kauhulla odotan sitä päivää kun pitää herätä seittemän jälkeen..
Tiistain olin enimmäkseen yksin lasten kanssa melkein koko päivän. Äitillä oli paljon asioita hoidettavana, vielä illallakin, joten sain huoliehtia tyttöjen iltapalasta ja hampaiden harjauksesta. Koska on vielä loma, ei mun tarvinnut ketään vielä nukuttaa. Ja onneksi en "työskentele" joka ilta, vain silloin, jos äidillä on menoa illalla. Päivä sujui rauhallisesti, itsellähän ei ollut paljoa tekemistä aamupäivällä, kun lapset vaan pelas. Tyttöjen kanssa käytiin pihalla ulkoilemassa iltapäivällä, kun  se aurinko vihdoin kurkisti sadepilvien takaa. Oltiin tyttöjen kanssa "piknikillä" rappusilla. :D Kun askarreltiin ja väriteltiin sisällä, ihmetteli tytöt kovasti mun tennaripenaalia. Sain selittää, ettei se ole oikea kenkä, vaan penaali tytöille. Kaikien kaikkiaan oli rauhallinen päivä eikä mitäään kummosta tapahtunut, vaikka yksin enimmäkseen olinkin. 
Voin sanoa, että tässä viisilapsisessa perheessä, alkaa arvostamaan omaa aikaa ihan eritavalla kuin ennen.

  Tänään mulla oli melko vapaata. Putsasin pöydän ja harjasin tyttöjen hampaat. Äiti sano, että se on illalla kotona, jos mulla on jotain suunnitelmia. Onneks mun kaveri lupas tulla mun seuraks täby centrumiin, vaikka sillä kestääkin tunnin koko matka. Lisäksi oon yrittäny luoda kontakteihin toisiin auppareihin, jotta sais tätä englantia vähän kehitettyä, on muuten aika hakusessa :D Iltapäivästä käytiin tyttöjen kanssa kattomassa ja kuvaamassa vähän hevosia ja seikkalitiin samalla vähän metsässä. Hevosiahan ei saisi ruokkia, mutta vahingossa vähän annettiin niille ruohoa. Illalla suuntasinkin taas täby centrumiin, vieläkin jouduin kävelemään 4km suuntaansa, mutta hauska ilta oli! Ystäväni jopa kustansi kontantkorttini (vähän kuin prepaid-liittymä) ja opasti käytössä.

Toivepostauksia ottaisin mielelläni vastaan! Yritän toteutella niitä sitten pikkuhiljaa, joten nyt vaan kertomaan toiveita :)

Tästä se lähtee

Eilinen oli haikea päivä. Hassua olla surullinen päivänä, jota on puolet iästänsä odottanut. Tulin eilen yhdeltä kotiin ja ehdin viettämään viimeset pari tuntia kotona. Siinä yritin pakkailla vielä viimeset tavarat, onneks sain hieman apua. Musta kun ei oikein ole pakkaajaksi :D Keskikokoinen matkalaukku, kaksi käsilaukkua, kangaskassi ja kameralaukku seuranani suuntasin satamaan perheen avustuksella. Siinä sitte sanottiinki heipat ja hyppäsin autoon tyttöjen väliin. Siitä sitten ajettiin Silja Seranaden kyytiin. Oli muuten iso laiva, joka muistutti hieman kauppakeskusta, jossa oli isoiso tax free! Sieltä löysinkin alennuksesta vähän kosmetiikkaa, vaikka tarkotuksena oli ettiä hajuvesi, mutta säästyipä ainakin rahaa (euroja).

Täällä alkaa sujumaan paremmin kun alkuajat kesällä. Tultii jo talolle kymmenisen jälkeen, koska satamasta ei kauankaa tänne ajanu. Oli hassua, kun alko tunnistaa jo katuja täällä. Sain tavaratki purettua heti aamusta. Kaappi ja laatikosto vaan täytty tavaroista. Valitettavasti mun matkalaukku on liian iso sängyn alle, joten saan keksiä sille jonkun toisen paikan.
Tänään sain paperille kirjotettuna mun ns. työohjeet. Herätys on seittemältä, ja sitte autan aamupalan kanssa. En tosin usko, että lapset syö heti herättyään, joten voin varmaan nukkua vähän pitempään, enintään puoli kahdeksaan. Mutta onneksi on vielä vajaa kaksi viikkoa lomaa, nii ei tarvitse vielä heräillä niin aikasin. Kunhan koulut alkaa ja tytöt on hoidossa, käydään rekistöröimässä mut hakemassa ruotsalainen henkilönumero. Sitten vaan tiliä avaamaan, jotta saan palkan. Saanpi jo niistä kahdesta viikosta hieman rahaa ja bussikortin perhe kustantaa, joten kohta pääsen varmaan seikkailemaan vähän kaupungille.

Viime hetken ajatuksia

Tässä jo ehdin miettimään, olenko edes lähdössä mihinkään. Perjantaina kirjoitin jo sähköpostia äidille, että mites se maanantai. Mutten saanut mitään vastausta ennenkuin nyt myöhään sunnuntai-iltapäivällä. Olisi mukava tietää etukäteen aikatauluja, jotta osaisi varautua ja suunnitella sen mukaan. Olen huomenna lähdössä perheen kanssa silja linella, joka lähtee satamasta viiden aikaan.
Perjantaina ehdin vielä nähdä vanhimpia serkkuja. Tilattiin pizzat läksiäisten kunniaksi, siemailtiin hieman shamppanjaa (seven upilla haha) ja poltetliin hieman vesipiippua. Oli muuten jännä kokemus. Sääkin suosio meitä. Sade ehti juuri loppua, kun pääsimme serkun luo ja istuskeltiinkin terassilla nauttimassa. Oli myös ihana nähdä serkun karvakuonoja (kissoja ja koiria) ennen lähtöä.

Nyt olisi edessä vielä viimeset pakkaamiset. Olen saanut rajattua kenkien ja mekkojen mukaanottoa, ettei matkalaukkua täyty vain niistä :D Lisäksi keksin, että voin laittaa tavaraa vielä yhteen käsilaukkuun ja laittaa sen roikkumaan matkalaukkuun. Näin saan vielä enemmän pakattua mukaan, kiitos laivan! Hieman jo valmiiksi kauhistuttaa, miten jaksan kantaa kaiken. Onneksi kävelyä ei suinkaan ole niin paljoa ja onneksi huoneeni sijaitsee alakerrassa! Jos saisin ottaa kissat ja siskon mukaan, en varmaan jäisi kaipaamaan paljon muuta. Kissojen ja siskon jättäminen tuntuu kaikista vaikeimmalta, etenkin kun kissoja ei voi Ruotsiin mukaan ottaa, jos tulee käymään. Onneksi olen ehtinyt viikonlopun aikana viettää perheen kanssa aikaa. Nyt lähden viimeiseksi yöksi kesäheilani luokse ja sammutan oman koneeni (joka vihdoin saatiin korjattua!) ja seuraavan kerran postausta tuleepi jälleen Tukholmasta.

Kaveriläksiäiset

Aamut voi jo laskea yhden käden sormilla. Pelottaa, jännittää, innostuttaa, tulevaisuus huolettaa ja vaikka mitä. Mua stressaa jo valmiiks, etten saa Tukholmasta koulupaikkaa, vaikka haenkin vasta keväällä. Yritän kuitenkin ottaa tän vuoden vielä rauhalliseti murehtimatta turhia.

Tänään mulla oli pienet läksiäsjuhlat kavereille. Olin leiponut minipizzoja ja tarjosin mun shamppanjaa kavereille. Mitkään viinit ei tosin oo yhtään mun juttu, mutta kyllä se spritellä meni! Istuttiin pöydän äärellä ja pidettiin kovaa ääntä (lue keskusteliin). Pidin myös pienen singstar-kisan, jonka palkintona oli Konad-kynsileimasetti, kun jo omistin yhden en kahta tarvitse. Pelattiin siis singstarin bileet "peliä" ja koska meitä oli pariton määrä uhrauduin molempiin joukkoeihin ja sainkin laulaa myös sen edestä. Mutta hauskaa oli ja oli kiva laulaa kerrankin porukalla ja pelata joukkoeissa. Aika taas meni aivan liian nopeasti ja ennen kuin muu perhe ehti tulla kotiin tanssittiin vielä Antti Tuiskun keinutaan-biisin tahdissa. Hyvät muistot jää ja oli ihan huippuhauskaa viettää aikaa vielä kerran kaikken kavereiden kanssa. Ikävä tulee, mutta onneksi lentokoneet ja laivat kulkee Tukholmaan!

Huomenna olisi edessä vielä käynti vihdinki nordeaan, joka ei oikeen nappaa. Sitten viimeset tarvittavat ostokset ja sitten voikin alkaa suunittelemaan pakkaamista. Mun tulevaisuus Ruotsissa alkaa siis ihan pian..

kahdet läksiäiset

Viime viikon lauantaina näin iskää viimesen kerran ns. läksiäisten merkeissä. En tässä muutamaan vuoteen oo hirveesti iskää nähny kun pari ekrtaa vuodessa, koska en enää jaksa sen luo Tampereelle mennä. Mutta lauantaina iskä tuli Helsinkiin sen naisystävänsä kanssa. Ne oli vuokrannu laina-auton, jota päästäis käymään mummillakin. No iskä oli kyllä kirjottanu kadun osotteen ylös, mutta etsittii autoa kuitenki puoli tuntia turhaan väärältä kadulta. Sen takia ei ehittykään olla mummilla kuin vajaat 40 minuuttia, mutta pääasia, että päästiin ees käymää! 
Kun oltii palautettu auto ja tultu takas keskustaan, suunnattiin Amarilloon syömään. Oli hieman ihmisiä, mut onneks saatiin kuitenki heti pöytä. Iskä tarjos drinkkejä ja ruokaa ja juteltii siinä kolmistaan niitä näitä. Ruoka, juoma ja seura oli hyvää ja aika kulukin tosi nopee. Käytiin vielä jossain drinkkipaikassa drinkeillä. Juotiin iskän naisystävän kanssa jotain vadelmadrinkkii, joka maistu ihan vadelmapirtelöltä. Oli muuten hyvää! Lopulta kello oli jo nii paljon, että oli aika suunnata kohti kamppia, ennen kun meijät bussit lähtiä kotia päin eli Tampereelle ja Espooseen. Ennen ku sanottiin heipat sain mun shamppanjapullon, joka oli mun valmistujaislahjan, ja sulosen kortin (kuva). Sinne iskä oli kirjottanu runon, missä sano, että mulla on paikka sen sydämessä ja vaikka se ei alussa ollukaa ihan läsnä mun elämässä oon silti sen aarre joka avas sen silmät. Tippahan siinä tuli linssiin kun sitä bussissa luki!


Eilen vietettiin läksiäisiä koko pienen (äidin) suvun voimin. Minä, itse juhlakalu, olin tietenkin myöhässä, sillä kaikki vieraat olivat jo vanhimman tätini luona, kun perheemme sinne saapui. Vietimme pienimuotoisia pihajuhlia. Syötiin hyvää grilliruokaa ja salaattia ja nautittiin juomasta. Sääkin oli meidän puolella, eikä mitään luvattua myrskyä sitten tullutkaan. Nuorimmainen tätinikin pääsi mukaan juhlimaan, kunsopivasti oli tämän viikon Suomessa. Lähes koko meidän pieni suku oli koossa ja tunnelma mukavan rento. Kun vihdoin oltiin syöty alkoivat tätini laulaa jotain ihme laulua kortti ja kangaskassi kädessä. Sain "selviytymiskassin" täynnä kaikkea tarpeellista ja vähemmän tarpeellista. Tässä muutenkin paniikki, miten saan kaikki tarvittavat tavarat mukaan pieneen matkalaukkuun! :D Katsoin kassin sisällön yksi kerrallaan, jolloin tavaran ostanut kertoi sen tarinan tai että miksi oli ostanut sen/ mihin sitä käytetään. Kun olin selvinnyt kassista, ilmaantui serkkuni mies vielä toisen pussin kanssa. Tämä kassi sisälsi sitten enemmän sitä k18 tavaraa eikä siitä sen enenpää. Illan aikana tuli naurettua paljon ja vietettyä aikaa kaikkien läheisten kanssa. Kun lopulta lähdin hyvästeltyäni kaikki, ei ollut mikään haikea fiilis. Toisaalta on ihana päästä kauaksi hullusta ja rakkaasta suvustaan ja toisaalta Tukholma on niin lähellä, että sinne on helppo tulla moikkaamaan.

Näiden lisäksi tuli viel muuta tilpehööriä, jota ehkä tulen tarvitsemaan.

Nyt on reilu viikko aikaa Suomessa ja aika kuluu kuin siivellä. En ehdi saada edes eurooppalaista sairaanhoitkokorttia (äiti lähettää sen kyllä Ruotsiin), koska aloin hoitamaan asioita liian myöhään ja kelalla tunnetusti aina kestää. Nordeaan ehdin onneksi hyvin vielä alkuviikolla ja asiat saadaan selviksi. Keskiviikkona on vielä läksiäiset kavereille ja sitten onkin aikalailla kaikki läksiäiset vietetty. Haikeaa.