Treffien täyteinen sunnuntai

Mä olin onnistunut buukamaan kahdet treffit peräkkäin sunnuntaille, jep kahdet!  Ensimmäisen kanssa olin kirjottanut muutaman viikon ja ja toisen kanssa melkein viikon. Melko uusia tuttavuuksia siis. Ensimmäisen tapasin vielä valoisaan aikaan vanhassa kaupungissa. Tarkotuksena oli käydä pyörimässä turistikaupoissa vertailemassa valikoimia ja hintoja muutamaa joululahjaa varten. Kun vanha kaupunki oli kierrelty niin käytiin metsästämässä apteekkia ja vitamiineja ja sinkkiä mulle. Mutta sinkki oli liian kallista mun kukkarolle molemmissa apteekeissa, joten päädyttiin ettimään sitä ruokakaupasta. Sinkkiä ei löytynyt, mutta monivitamiinit ja magnesium löys paikkansa mun laukusta. Etsintöjen lomassa meillä oli hauskaa. Molemmat oli puheliaita, joten hiljasta hetkeä ei juuri lainkaan tullut! Löysin muuten Ur&Pennistä matkalaturin alle kymmenellä eurolla (ilman alennusta yli 20 euroa), joten nyt ei tarvitse enää panikoida akun loppumista! Käytiin vielä lopuksi kuolaamassa Åhlenssissa (vähän kun stockmann) Snö of Swedenin koruja. Täytyy kyllä käydä koruostoksilla kun lompakko on saanut vähän täytettä! Mutta kaiken kaikkiaan kolme tuntia meni tosi nopeasti ja sitten olikin aika juosta seuraavan luo :D Toisen herran kanssa käytiin jossain kivassa kahvilassa, jonka nimeä en valitettavasti muista. Hän ei meinanut tuntea katuja tai kauppoja, vaikka on asunut Tukholmassa lähes koko ikänsä :D Joten minä peräti osasin suunnistaa ja tiesin paikkoja paremmin! Lopulta kellokin alkoi olemaan sen verran, että oli pakko lähteä kotia kohti, jotta pääsisi ajoissa sänkyyn (sunnuntain huono puoli).

Sain tietää, että joulukatu avataankin vasta tänä lauantaina, joten ei ihme, etten mitään katua ollut löytänytkään! :D Etin siis ihan turhaa hienoja valokatuja, mutta sainpahan silti napattua söpön kuvan!

Shoppailupäivä

Lauantaina vietin ensimmäistä kertaa täällä ollessani shoppailu-päivää. Vaikkei mulla iso budjetti ollutkaan, matkaan tarttui löytöjä, joita oon ettiny jo pitkään. Parasta, että sain ne halvalla! Sain ostettua muutamat joululahjat ja koska olen muutaman myös itse tehnyt, ei jäänyt jäljelle enää kuin muutama pikku juttu ostettavaksi. Käytiin ensimmäiseksi eräässä halvassa kenkäliikkeessä, joka on nimeltään skopunkten. Siellä on usein tarjous "osta 2 saat halvemmasta parista -50%". Ja muutenkin siellä oli paljon kenkiä 30-40 eurolla ilman alennusta. Ostin tottakai kahdet kengät, kun toiset sai puoleen hintaan! Nyt sain hieman lämpimämmät talvikengät, ihanat bootsit. Voi sitä materialismionnellisuutta! Ja HMstä löysin mun pitkään metsästämän hatun melkein puolet halvemmalla, mitä muualta ostettuna, joten tottakai se lähti mukaan! Harmi vaan, että talvi lähestyy kovaa vauhtia ja sen käyttö jää vähemmälle tänä vuonna, kevättä odotellessa!
Shoppailun lomassa tuli nälkä, joten käytiin syömässä mun kantapaikassa soft bar&kök'ssä. Lauantai-iltana oli kuitenkin paljon porukkaa, mutta kyllä me pöytä ja ruuat kohtuu ajoissa saatiin! Kaiken kaikkiaan mulla oli tosi kiva lauantain, ihan superkivaa oli pitkästä aikaa!

 siskolle joululahja :)

Tukholman joulukatukin taidettiin avata nyt 21.11., mutta ei ehditty koskaan sinne kattomaan, koska aika kulu liian nopeesti. Valoja bongailin kuitenkin vanhassa kaupungissa, josta muutaman kuvan yritinkin napata. Yllätyin kuinka helposti pimeässäkin kuvat onnistuu!

Miten Au Pairiksi?

Suunnitteletko lähtöa au pairiksi? Tässä muutama juttu, joka kannattaa ottaa huomioon ja perehtyä.

Perheen etsiminen
Ensin  täytyy tietysti päättää maa, jossa haluaa työskennellä ja siitä lähteä etsimään sopivaa perhettä kyseisestä maasta. On monia tapoja löytää perhe, kuten eri nettisivustot esimerkiksi aupairnet24 ja aupairworld, mikäli haluat etsiä itsenäisesti perhettä. Molemmissa sivustoissa voi rajata maan, josta hakee ja aupairworldissa jopa kaupungin, jos haluat perheen tietystä kaupungista. Itsenäiselle hakijalle voi perhe löytyä esimerkiksi facebook-ryhmistä. Itse aupparoin Tukholmassa, joten olen mukana ryhmässä "au pair Stockholm". Sieltä näen usein hakemuksiakin. Myös esimerkiksi mollin sivuilta saattaa löytyä ulkosuomalaisia perheitä, jotka etsivät suomalaista lastenvahtia.
Sitten on mahdollisuus hakea jonkun järjestön kautta (esimerkiksi Alianssi), jossa sulla on sen järjestön tuki ja turva koko ajan. Varsinkin, jos lähtee johonkin pidemmälle,voi olla parempi valita järjestön kautta. Maailman toiselta puoleltahan ei noin vain takaisin tullakaan. Ja on maita, joihin pääsee vain järjestön kautta (USA).

Asiat kelan kanssa
Kannattaa lukea tarkasti nämä kelan asiat, varsinkin, jos meinaat aupparoida vuoden tai yli. Kelalle ei pidä sanoa, että saat aupparoinista palkkaa, vaan taskurhaa, muuten et enää kuulu Suomen sosiaaliturvaan, vaikka aupparoisit vain muutaman kuukauden. Jos aupparoit vuoden tai alle kuulut automaattisesti Suomen sosiaalitruvaan ja mikäli et omista eurooppalaistasairaanhoitokorttia, kannattaa se tilata kelan sivuilta. Jotta kaikki asiat saadan järjestettyä, kannattaa varata kelalle aika ennen lähtöä ja käydä juttelemassa ja selvittämässä asioita, ettei sitten maailmalla tule ikäviä yllätyksiä (niinkuin minulle alkusyksystä).

Koti-ikävä
Tähän en itse osannut varautua ollenkaan. Alku on aina rankkaa. Olet uudessa maassa aivan yksin, kun et vielä tunne ihmisiä. Se tuntuu rankalta ja ensimmäiset kuukaudet meneekin usein ihmisiin tutustuessa. Älä jää yksin, vaan ota yhteyttä ihmisiin. Monissa auppari-ryhmissä löytyy myös toisia suomalaisia, johon on aina helppo tutustua,varsinkin, jos paikallisiin on vaikea tutustua! On myös ihanaa saada puhua ja kuulla omaa kieltä maailmalla ja jakaa omia kokemuksia.


Työn rankkuus
On rankkaa asua samassa paikassa, jossa työskentelee. Perheen kanssa täytyy tehdä selväksi työajat ja vapaa-ajat. Viiikonloppusin kannattaa mennä ulos ja tutustua ihmisiin ja uusin paikkoihin, näin saat myös tunteen, että olet oikeasti vapaalla! Alussa olin itsekin hieman varpailla iltaisin ja viikonloppusin, josko mun pitäisi tehdä jotain. Mutta jos sun pitää esimerkiksi arkisin tiskata lasten käyttämät astiat, älä tee sitä viikonloppusin, kun/jos olet vapaalla.
Aupparin hankkivat perheet ovat myös yleensä melkko varakkaita ja lapset usein hemmoteltuja ja kasvatustavat saattavat poiketa suuresti omasta näkemyksestäsi. Älä yritä muuttaa kasvatustapoja, vaan tee se mitä pyydetään, vaikka se tuntuisi oudolta.
Alussa myös lapset saattavat vierastaa sinua, vaikka tulisit hyvin toimeen lasten kanssa ja pitäisit heistä. Älä heitä kirvestä kaivoon heti. Lapset kyllä rohkaistuvat, kun viettävät kanssasi aikaa. Ole siis kärsivällinen.


Muuta
Mene avoimin mielin ja ole oma itsesi! Au pairina opit itsenäisemmäksi, opit uutta itsestäsi ja saat toivottavasti aivan mahtavia kokemuksia!

Joulutoiveita

Keskiviikkoiltat ovat viikon pahin hetki. Äiti juoksee jokaisen pojan harrastuksissa ja mä joudun hoitamaan iltaruuan ja nuorimman pojan sählyyn valmiiksi. Tytöt ei meinannut eilen pysyä paikallaan, vaan juoksivat koko ajan pois pöydästä ja toinen ei malttanut syödä ollenkaan, vaan riehu nuorimman veljensä kanssa. Jouduin nuorinta poikaa koko ajan muistuttamaan, että hänen pitää syödä, jotta ehtii pelamaan sählyä. Sen lisäksi, että tyttöjä ei meinaa saada pysymään pöydän ääressä, jouduin syöttämään toista (5v), jotta tämä söi, koska hän ei juurikaan ole kiinnostunut syömisestä. Nämä lapset syö harvoin lautasensa tyhjäksi..
Tänään tehtiin joululahjatoiveita. Tytöillä ei ollut juuri mitään toiveita valmiina, vaan he katsoivat lelukuvastoa ja valikoivat kasan leluja sieltä. Yllätyin oikeastaan kuinka lyhyt lista toisella tytöllä tuli! Ajattelin, että he haluavat jotain joka sivulta, muttei se ihan niin mennyt. Vilkaisin 9-vuotiaan pojan lahjalistaa, joka olisi arvoltaan noin 1000 euroa, siinä oli mm. iphone 6 suojakuorineen ja muistikortteineen. Perheessä on viisi lasta ja jos jokaisella olisi 1000 euron toivelistat niin tulisi kyllä aika kalliiksi yksi joulu! Ja toiseksi en tajua miksi pitäisi saada himokallis iphone, kun heillä on ipadit jolla he pelaavat, ja nuorimmat pojat käyttävät kännykkäänsä vain soittamiseen ja siihenkin harvemmin. Mulla on oikeastaan vain yksi lahjatoive; glitterin nahkahanskat, jotka oon jo vinkannut äidille aikaa sitten. Plussaa olisi jos parit halvat napakorut saisi crazy factorylta, mutta parasta tässä joulussa on, että pääsen kahdeksi viikoksi kotiin! <3 Saan viettää perheen kanssa joulua, rapsutella kisuja ja peuhata pienen siskoni kanssa, aivan parasta <3

 

Träningshjul - kuntoilupyörä

Mä mainitsinkin edellisessä postauksesta, että kävin hetken mielijohteesta ostamassa itselleni ton kuntoilupöyrän (tai absroll). Oon oikeestaan jo pitkään miettiny sellasta ja nyt kun se tuli vastaan niin tottakai se piti napata mukaan. En ite oikein tiiä miten se vaikuttaa ja kuinka tehokas se on. Kuvastossa ainakin luki, että se treenaa selkä- ja vatsalihaksia sekä kai hartioita ja tasapainoa ja koordinaatiokykyä. Ja tolla siis treenataan oman vartalon painolla. Oon kattonut netistä videoita ja ne näyttää niin keveyeltä, mutta kun sen ite tekee niin se on kevyestä kaukana! Tässä eilen yritin videon mallin mukaisesti muutaman toiston tehdä, jotta oppisin sen liikeradan. Voin sanoa, että tänään tuntuu! Alavatsalihakset on niin kipeet, että luulis, että ois tehny kunnolla, mutta mä tosiaan harjottelin vasta noin 5-7 toistolla :D Kai sitä sitten on jotain oikein tehnyt ja vaikuttaa ainakin tehokkaalta!

Oon itseasiassa tässä viime viikolla kunnolla tutkinut kuinka paljon kaikki sisältää sokeria. Ihan vaan täälläkin myytävä valion vanilija jogurtti sisältää n. 14 grammaa sokeria sadasta! Me syödään tietämättämme ihan hirveesti sokeria päivittäin. En muuten yhtään ihmettele, miks lapset rakastaa niitten valkosta rieskamaista leipää, siinäkin on perätin 8 grammaa sokeria. Ajattelin, että ensi vuonna alan oikeasti rajottaa tota sokerin syöntiä ja katsomaan mitä suuhuni pistän. Tällä hetkellä yritän totutella siihen, että herkkuja syödään vain viikonloppuna eikä joka päivä. Yritän samalla taistella kaamosväsymystä vastaan ja pysyä pirteänä läpi tämän pimeän kylmän ajan.

Tänään muuten vietetään kansainvälistä keskospäivää, joten pukeutukaa lilaan ;) Itsekin olen ollut keskonen, vaikken ihan yhtä aikaisin tullut maailmaan kuin pieni siskoni. Nyt kun tietää oikeasti, mitä keskosuus on, osaa arvostaa sitä Suomen tasokasta hoitoa. Tippalinssissä olen lukenut toisten tarinoita, joista jotkut ovat valitettavasti päättyneet surullisesti. Onko keskosuus teitä lähellä, onko teijän suvussa keskosia vai oletteko peräti itse olleet keskosia?

Touhukas viikonloppu

Eilen lauantaina mulla soi herätyskello kahdeksalta. Tuntui tuskaselta herätä niin aikaisin ja pitää kiirettä lauantaiaamuna. Hitaasti nousin sängystä ylös ja zombina valmistauduin lähtöön. 8.50 olin jo kävelemässä kohti roslagsbanaa. Suuntasin taas tcentraaliin, josta vaihoin toiseen metroon, jossa sain istua peräti 30 minuuttia. 10.20 olin perillä ja mun ystävä oli mua vastassa. Käytiin ostamassa halpiskaupasta kissoille ruokaa ja tarjous toffifeeta meille.
Me tehtiin ruokaa, syötiin suklaata ja katottiin leffaa. Selasin samalla pöydällä ollutta bilteman kuvastoa ja bongasin sieltä kuntopyörän/treenauspyörän mikälie onkaan suomeksi. Päätettii, että sunnuntaina ennen kuin meen kotiin, käydään biltemassa. Me katottiin vielä illemmalla toinen leffa nimeltään pitch perfekt (jonka loppua en muista, koska juutuin kännykkäään hups). Mutta oli mukavaa saada olla tutun ja turvallisen ihmisen seurassa ja vaan olla. Illalla tuli vielä simpsonit ja family guy, jotka halusin katsoa, mutta viimeset puolituntia alko kyllästyttää odottaminen, joten sainkin hieronnan ystävältäni. Olin ottanut mukaani hierontapalloni, joka pääsi nyt ekaa kertaa käyttöön. Mun koko selkä ja niskat oli niin jumissa, että oli hyvä että sain paikat auki!

Tänään heräsin joskus puoli kymmenen aikaa, vaikka sängystä pääsin ylös ehkä puoli kahdentoista maissa. Lagattiin sohvalla ennen kuin kahdelta päätettiin lähteä mäkkärin kautta biltemaan. Oli muuten mun eka kerta kai koskaan biltemassa, mutta sehän on ehkä vähän semmonen "miestenkauppa". :D Biltemasta ostin sitten sen rullan/pyörän mikälie kahdeksalla eurolla. Myöhemmin selvii sitten kuinka tehokas se on. Biltemasta suunnattiin yhteen isoimmista Ikeoista. Oli muuten ihan erilainen, mihin oli tottunut Suomessa. Siellä tais olla kolme tai neljä eri kerrosta ja kerrokset meni kirjaimellisesti ympyrää, ja ympyröiden/kerrosten keskellä oli aina niitä (pienenpiä) huonekaluja, mitä näkyi niissä huoneissa. Mitään ei tarttunut mukaa, mutta kaikkea kivaa hiplailtiin. Ikeassa käyni saa aina haikailemaa omaa kotia ja nyt mun päähän iski se, että mun kodista tulee vaalenpunavalkonen! Vihreä saa nyt siirtyä alta pois. Ikealta mun ystävä heitti mut metroon, jotta pääsin kotiin. Selvisin aika hyvin yli tunnin kotimatkasta, vaikka olinki ihan koomassa!

Hostpappahan asuu Pariisissa, hänestä en ole kuullut, koska olen ollut koko viikonlopun poissa, mutta on vissiin kuitenkin kunnossa. Tämmöset tapaukset on tosi kurjia ja koskettaa syvästi monia. Mun mielestä on vaan tosi tekopyhää muistaa pelkkää Ranskaa ja rukoilla niitten puolesta, kun tällästä tapahtuu lähes päivittäin muualla maailmassa myös isommassa mittakaavassa. Toivon, että saatais kaikkialle rauha ja että tämmöset iskut vähentyis merkittävästi ja ettei uskontoa sekotettais kaikkeen.