uusia haasteita

Sunnuntai oli hieman katastrofaalinen päivä. Alku viikosta mulle sanottiin että oon lasten kanssa about 10-16 tai 11-17, mutta olinki sitten 12-18.30 yksin lasten kanssa. Onneksi sain aamulla muutaman tunnin omaa aikaa ja ehdin mm. tehdä vähän blogijuttuja. Lapset oli melkein kolmisen tuntia ulkona. Enimmäkseet leikkivät nätisti, kunnes toinen tytöistä tuli huutamaan mun perään. Nuorimmaiset pojat tappelivat kunnolla ulkona. 10-vuotias oli ärsyyntynyt 8-vuotiaan suunsoitosta ja käynyt hänen päälleen. Kesti tovi ennen kuin sain irrotettua heidät ja toinen tytöistä totesi, että luuli nuorimman kuolevan. Meiltä ei sitä draamaa puuttunut. Sisälläkin lensivät vielä hanskat, mutta loppuaika meni rauhallisissa merkeissä.
Maanantaiaamuna kuulin, että hostäiti on nyt seuraavat kaksi viikonloppua poissa. Tämä viikonloppu pe-su menee pohjois-Ruotsissa keskimmäisen pojan kanssa jossain jalkapalloleirillä. Mun seuraksi tänne saapuu hostäidin äiti (voi apua sitä pohjanmaan ruotsin murretta, jota tavallinen tallaaja meinaa ymmärtää) ja toivon, että mulla on silti suunnilleen vapaa viikonloppu. Varsinkin nyt kun oli vain lauantai vapaa, en jaksaisi vetää taas 6 päiväistä viikkoa, varsinkin kun perjantaista tulee piiiitkä päivä, koska tytöt ei kai ole tarhassa. Toisaalta on kiva kun hostmamma on poissa, mutta hänen äitinsä varmaan vahtii munki syömisiä, huoh.. Mutta onpahan tiukka lapsille ja siitä tykkään.

Tänään käväisin pankissa. Mullahan ei vielä ole ruotsalaisia henkkareita, joten jouduttiin toimimaan pidemmän kaavan mukaan. Täytettiin jokin lomake, joka lähetetään nordealle. Kun asiat on hoidettu, soittaa pankkitäti mulle ja käyn siellä avamaamassa tilin ja saan kaikki; kortin ja verkkopankin ym. Hyvin ymmärsin ei ollut ongelmia, muuten kun sen englannin kielisen lomakkeen kanssa.. Mutta oli hauska pankkitäti. Tässä tosin menee varmaan ainakin kaksi viikkoa, koska nordea <333 Mutta pikkasen eri meininki tuolla kuin nordeassa, jossa usein töissä happamia ihmisiä :D

Alennusmyyntien huumaa

Mun lauantain oli tosi onnistunut ja aika vaan kului hujauksessa! Lähdin matkaan jo ennen 12 ja jännitin, kulkeeko roslagsbana ongelmitta (koska lumi+roslagsbana=toimii kuin vr), ja sehän kulki! Nähtiin toisen aupparin Sinin kanssa tcntraalissa puoli yhden jälkeen ja suunnistettiin Tukholman kaduille shoppailemaan -8 asteen pakkasissa. Vinkkejä Tkholmaan matkustaville, jotka haluavat shoppailla; Drottninggata (joka myös yhtenä tunnetuimmista kaduista Tukholmassa tunnetaan) on mainio katu shoppailuun. Ihan vain samalla kadulla parinsadan metrin säteellä löytyy 3 HMää :D Ja monta monta muuta putiikkia.
 Me talsittiin katua ristiin rastiin ja pyörähdettiin miltein joka toisessa liikkeessä. Joka paikassa näkyi -50% ja -70% lappuja, niin pitihän nekin valikoimat tarkistaa! Mulle uus tuttavuus oli bikbok, jossa en ollu koskaan aikasemmin käyny. Mukaan tarttui pitkän pohdinnan jälkeen tekonahkapöksyt, joihin nyt jo olen ihan rakastunut ja kovasti odotan kevään tuloa! Kenkäongelmalta ei myöskään vältytty. Piti käydä skopunktenissa kaksi kertaa ja jahkailla monet kerrat, että mitkä kengät lähtee mukaan ja tällä kertaa vain yhdet parit. Ja, vaikka kenkien melko sileä pohja pisti miettimään, niin ostin silti oikeat enkä tosiaankaan nyt malta odottaa, että saan pistää ne jalkaan hieman leudommilla keleillä! Ja kaiken kukkuraksi mä vielä alitin mun budjetin! Kaikki, mitä ostin oli alennuksessa, paitsi tigerin kamat (josta lisää myöhemmin). Oottekos te tehnyt joitain hyviä löytyjä alennusmyynneistä? :)

Me shoppailtiin se reilu 7 tuntia ja nyt voin sanoa, että tuntuu kehossa, että on kantanut sitä kuutta seitsemää kassia koko päivän... ja mun epäonnekseni tänään on töitä 12-19, joten se siitä rennosta sunnuntai-illasta.. Onneksi on nätti sää ja lapset voi pistää ulos pariksi tunniksi ;)

Alennettu hinta 399 kr / 40 € skopunkten

Paidat 50kr/5€ kpl HM

Tekonahkapöksyt 175kr/17,50€ bikbok

40kr/4€ kpl ur&penn

lasiviila 20kr

Tässä vielä hieman kuvaa niistä vähän pinkeimmistä hiuksista

Haluan itsenäistyä

Haluan todellakin itsenäistyä ja olla riippumatta muista (paitsi kelan tuista opiskelijana). Haluan saada oikeian työn, josta saa oikeaa palkkaa omalle tilille ilman, että saa kaiken "pimeesti" käteisenä. Haluan huolehtia täysin itsestäni. Haluan, että mua kohdellaan tavallisena ihmisenä eikä roskakasana, joka ei tarvitse mitään ajoissa. Mä kaipaan kouluun. Mä teen oikeesti ihan mitä vain, jotta heinäkuussa mulle tulee kirje, että olen päässyt Tukholman yliopistoon. Tää palo opiskeluun ja itsenäiseen elämään vain kasvaa ja kasvaa, kun elän tässä vankilassa. Mä odotan niin kovasti opiskelijaelämää, vaikka tiedän, ettei se todellakaan ole mitään ruusuilla tanssimista. Haluan asua itse tai kämppiksen kanssa. Haluan voida olla kokonaan oma itseni kodissa/paikassa, jossa asun. Mä haluan kodin, tänne Ruotsiin. Mä haluan kasvaa. Ja toivon, että musta tulee tasapainonen aikuinen, kunnon kansalainen. Haluan vain unohtaa kaiken paskan mun menneisyydestä. Mun onnettomuus ja helvetti yläasteella varjostaa edelleen mun elämää harmaana pienenä haamuna. Mä en uskalla luottaa ihmisiin. Mä en uskalla uskoa, että kaikki ei halua satuttaa mua tai nujertaa mua. Mä haluan uskoa, että mä olen vahva ja pystyn mihin vain. Onhan nämä elämän vaikeudet jo osoittanut, että mä olen vanhvempi kuin traktori ja oikeasti olen selvinnyt henkisesti rankoista jutuista. Musta on tullut vahvempi ja ennen kaikkea rohkeampi. Uskallsinhan mä viime vuonna ottaa valtavan askeleen kohti tuntematonta ja tulla Ruotsiin. Hoidin kaikki ite ja oon jo selvinnyt 5 einiinkivasta auppari kuukaudesta ja saman verran vain ois vielä jäljellä. Mä nään jo valoa tunnelinpäässä.Mä oon ylpeä itsestäni ihan oikeisti. Uskon itseeni.

Kuvia Suomilomasta

Mä en napsinutkaan niin paljoa kuvia, mitä etukäteen odotin. Mutta niistä tärkeimmistä napsin kyllä yllinkyllin <3 Tässä teille muutama :)

 Tää oli yks niistä koruista, joita tein joululahjaksi. Tämä kyseinen koru meni serkulle, ja hän tietää miksi <3 Tänä vuonna melkein jokaisella mun lahjalla oli joku merkitys.

 Kyllähän Sissitä taas heti mun tyttö tuli, vaikka hieman saattoi olla ärtynyt mun poissaolosta :D<3

 joulutonttuja

 Lisää joulutunnelmia. Tuli todettua, että musta ei saa selfieita järkkärillä :D

Rakkaat kissamme Sissi ja Uno <3

 Mun rakkahista rakkain pikkusisko, joka aina hymyilee kameran nähdessään <3

 

Joulutorttuja piti leipoi vielä viimetipassa joulunjälkeen. Kyseistä taikinaahan ei edes Ruotsista saa. Viime Suomilomalla nää namuset unohtu kotiin, mutta voin sanoa, että niin unohtu taas. Mutta ihan vaan siksi, koska ne haisi ja maistu ihan fairylta..

 

 Joka ilta meillä paloi lyhdyt parvekkeella. Niinkuin ruotsisksi sanotaan mysigt.

 

Innostuin hieman kuvailemaan näitä meidän raketteja.

Siskoni mun, on hän vain niiin ylisöpö <3

Ärsytyskynnys ylitetty

Mun piti eilen ottaa viimeinen rentouttava lämmin kylpy, mutta se keskeytyi ikävään viestiin. Se oli hostäitiltä. Hän ei päässytkään taaskaan hakemaan mua kentältä, vaikka siitä oli puhuttu. Toinen tytöistä oli vähän vilustunut (kas kummaa tänään ei ollut enää mitään..) eikä hän halunnut ottaa häntä autoon niin pitkäksi aikaa (20min suuntaansa). Minun olisi pitänyt illalla ottaa julkiset matkustaa kahdella bussilla, kahdella junalla ja kävellä vielä 15 minuuttia. Olisi mennyt yhteensä liki kaksi tuntia, kun autolla Arlandalta ajaa 20 minuutissa. Lisäksi en saanut joulukuussa mun SL-kortin rahoja, jotka pyysin ja SL-hinnat on noussut, joten mun julkisilla matkustaminen vaikeutuu. Mulla kävi jo mielessä, että oisin ottanut torkut Arlandalla ja odottanut valoseen aikaan, ennenkuin lähden seikkailemaan julkisilla ja toivomaan, että rahat riittävät. Mutta sitten mun pelastava enkeli saapu taas kuvoihin. Spämmäsin meidän chattia, johon hän heräsi ja hän sanoi, että hän tulee hakemaan mut ja heittää kotiin. Hänellä menee tunti ja 20 minuuttia edes ajaa Arlandalle ja siitä huolimatta, että hän oli väsynyt 11-tuntisen työpäivän jälkeen, hän auttaa mut pinteestä ja ajaa turvallisesti kotiin mitään valittamatta. Mua ärsyttää mun hostäiti. Mä oon tullu tänne auttamaan, oon töissä JOKA perjantai-ilta vähintään 20, arki-iltaisin harvoin saan vapaaillan (enkä mitään ylimääräistä) eikä hän sitten mua voi vähäänkää auttaa. Ei sanonut esim. vaikka, että hei annan takas rahat, jotka menee julkisilla (tavanomaista enemmän, kun tulee Arlandalta), mutta ei ei edes sitä, vaikka rahaa on kuin roskaa. Sanotaan näin, että en aio luovuttaa, enkä lasten takia harkitse perheen vaihtoa, mutta jossen saa mun sl-rahoja (tässä kuussahan pitäisi myös saada ne joulukuun..) niin voi olla aika varmaa, että mä lähden kipittämään täältä.

Viimeisiä viedään

Mulla oli mukava aika rauhallinen uus vuos serkun ja kaverin kanssa. Pikkasen otettiin sillee sopivasti ja puhuttiin kaikesta mahdollisesta. Aika meni ihan hujauksessa; 6-7 tuntia tuntu ihan puoleltatoista tunnilta. Yhtkkiä oltiin, että hei vuos vaihtuu jo 20 minuutin päästä wtf. Mutta ennen vuoden vaihtumista ehdittiin vielä hyvin mm. tanssia Antti Tuiskun keinutaan biisin tahtiin :D Seuraavana päivänä kuitenkin oli kyllä energiat totaalisesti hukassa, joten perjantaina tujottelin enimmäkseen teen mom maratonia MTVltä :D Niin ja ehdinhän mä värjätä hiuksenikin, nyt ollaan vähän enemmän pinkki ;)

Tänään mulla soi herätys yhdeksän jälkeen ja jo ennen puolta yhtätoista istuin bussissa matkalla Helsinkiin. Näin iskää taas pitkästä aikaa. Käytiin ravintolassa lounaalla ja yllätysyllätys valitsin taas tututn ja turvallisen amarillon. Mutta ruoka oli jälleen superhyvää. Alussa tarjoilija kysy, mitä me juodaan, iskä otti olutta ja mietin hetken, että halaunko jotain. Tarjoilija niin vettä, mehua limua? Meinasin repästä, että laitapa toi mandariini drinkki ja vilauttaa passia (kyllä täytän tänä vuonna 20) ja näyttää, etten ole mikään yläastetta käyvä esiteini :D Mutta koska krapulasta oli juuri selvitty tyydyin ihan vain veteen. Tosin siinä vesilasissa oli joku outo sivumaku, joka muistutti hajuvettä.
Koska massuun ei enää jälkiruoka maistuttu suunattiin kahville Weynes coffeeseen. Täytyy myöntää, että mun caramel frappe oli aika pettymys. En tiedä mitä se oli, ei ainakaan kahvia. Minä, joka olen herkkä kahville (juon vain jäälattea ym), en maistanut siinä yhtään kahvia. Siinä yksi kahvila, johon en välttämättä uudestaan mene. Mutta aika meni nopeasti ja juteltavaa riitti. Oli mukava piipahtaa Helsingissä piitkästä aikaa. Kun tulin kotiin, kävin yksikseni uimassa ja saunomassa meidän saunavuorolla. Nyt ei tarvi hetkeen saunoa, kun tuli istuttua melkein 20 minuuttia 80 asteessa.
Maanantaina lähtee lento takas Tukholmaan ja nää viimeset päivät aion nauttia siskoni seurasta ja olla vain kotona. Toivotavasti teillä meni uusi vuosi hyvin.