pari muttujaa

Meidän oven edessä oli tänään kukkalähetys, kun tulin kotiin. Olin vähän ihmeissäni, että kuka ihme mulle yhtäkkiä on lähettänyt kukkia! Poikaystävän äiti oli niin iloinen, että olin vihdoin saanut töitä, joten oli lähettänyt mulle kukan. Tässä tuli tosiaan pari muuttujaa työn suhteen :D Olin saanu tarjouksen osa-aikasesta työstä, jonka silloin maanantaina päädyin ottamaan vastaan, vaikka olisin kokoaikaisena halunnut. No seuraavana päivänä sain puhelun  paikasta, johon en kuvitellut pääseväni edes, koska se olisi ollut liian hyvää ollakseen totta :D No sain täysiaikasen paikan vakuutusfirmasta ja aloitin mun työt eilen! Eli musta ei sitten tullutkaan asiakaspalvelijaa. Koko firma on aika iso ja meillä on tilat kahdessa kerroksessa ja tää on mun eka kerta noin isossa yrityksessä. Meidän osastolla on yhteensä kahdeksan työtekijää ja kaikki  vaikuttaa tosi mukavilta. Istun yhdessä toisen suomalaisen kanssa, koska syksyllä on tarkoitus hoitaa suomalaisia asiakkaita täältä Tukholmast käsin. Parasta tässä työpaikassa on, että se on lähellä mun entistä kotia, eli on tuttu ympäristö ja työmatkaan julkisilla menee vain puolisen tuntia, vaikka asutaan täällä toisella puolella Lidingö saarta. Työ vaikuttaa musta lupaavalta ja odotankin jo koska pääsen itsekin kokeilemaan työntekoa ilman, että tarvii vain katsella vierestä.

kohti uusia tuulia

Tää kevät ja kesä on ollut yhtä vuoristorataa. Ensin menee hyvin kaikki asiat vaan loksahtaa paikoilleen ja sitten tuleekin se jyrkkä alamäki ja kaikki tuntuu katoavan. Näin mulla on melkein puoli vuotta menny. Oon käyny monissa työhaastatteluissa ja maaannut kotona päivät pitkät. Oon oppinut etten kestäis kotirouvana olemista! Viime viikolla mulla alko toivo hiipumaan kokonaan. Riideltiin parhaan kaverin kanssa ja työhaastattelu paikoista ei kuulunut mitään. Mutta perjantaina mä sain puhelun, jossa mulle tarjottiin osa-aikaista hommaa, koska musta tykättiin niin paljon. Olin ensin vähän pettynyt, koska puoliaikainen työpaikka palkkoineen ei riittäis ihan edes kaikkiiin pakollisiin menoihin saatikaan pystyisi säästämään mitään. No sain uuden puhelun samana päivänä, jolloin tarjottiin 75% osa-aikastyösuhdetta. Maanantaina otin sen vastaan ja tänään sain kuulla, että mut otettais kokopäiväseks työntekijäks, mutta edelleen 75%, mutta tuntipalkan sijaan saa kuukauspalkan ja tietty ansaitsee lomapäiviä. Mulla luonnollisesti ei ollut tätä mitään vastaan :D Asiat vissiin kuitenkin järjestyy! Sanoin aina, että minkä ikinä työpaikan saan, tulee se olemaan se täydellinen mulle, vaikka tässä on harmittanut pari paikkaa, joita en saanut. Mua jännittäää ihan älyttömästi, vaikka työt alkaa vasta kuun lopulla. Sain jo kutsunkin after wörkkiin, ennen kuin edes olen aloittanut siellä :D Vihdoinkin pääsen haastamaan itteeni ja ehkä lopulta opin olemaan lempeämpi itseäni kohtaan ja olemaan ylianalysoimatta asioita.

 

nyhtiskastike

Mä taisin kokeilla nyhtistä ekaa kertaa elämässäni alkuvuodesta, kun satuin löytämään sitä yhdestä kaupasta. Käytin sitä usein pitaleivisä, kunnes google paljasti mulle, että siitä voi tehä vaikka mitä. Ajattelin jakaa tän superhelpon ja nopeen meijän lempiarkireseptin.

Tarvitset vain nyhtökaurapaketin (ite käytetän usein maussa tomaatti, naturellikin käy), keltaisen sipulin, vapaavalintaista ruokakermaa, hieman tomaattipyreetä ja mauseita oman maun mukaan.

Ensin silputaan ja kuulotetaan sipuli. Paistan yleensä itse oliviiöljyssä.

Lisää joukkoon nyhtökaura, liraus tomaattipyreetä/sosetta ja mausteet. Itse käytän parikamaustetta, valkosipulijauhetta, pippuria ja vähän chiliä.  Sekoita kunnolla.

Sitten lisää ruokakerma. Itse olen käyttänyt ihan tavallista tai kaurakermaakin, mutta yleensä käytän sojakermaa. Musta kaikilla saa saman tuloksen.

Yleensä vielä viimeistelen kastikkeen oreganolla. Jos on tosi valkosipulinystävä voi sekaan puristaa yhden valkosipulin kynnen.

Tarjoillaan esimerkiksi tuorepastan tai juustotäytteisen raviolin kansa. Superhelppoa ja nopeaa arkiruokaa! Laittakaa kommentteihin ihmeessä teidän omia nyhtisreseptejä :)

kaveri kylässä

Viime viikonloppuna mulla oli ensimmäistä kertaa kaveri kylässä Suomesta. Oli ihan huippumahtava viikonloppu ja niiiin kivaa, kun joku muu kuin perhe tulee moikkamaan! Mun kaveri ei hirveesti ennen oo käyny Ruotsissa, joten pidin pienen turistikierroksen lauantaina. Lähettiin jo ennen yhtätoista keskustaan. Jäätiin pois vanhassa kaupungissa ja näytin nopeasti kapean kujan, joka on aina täynnä turistejaa kuvaamassa. Käveltiin vanhan kaupunkin läpi kuninkaan linnalle ja siitä keskiaikamuseoon, johon yleensä vien kaikki vierailijat, koska se on mun lempimuseo ja vielä ilmainen! museosta suunnattiin drottningatanille ja galleriaan forzen yogurtille, joka on aina yhtä hyvää!
Keskustassa käytiin vielä parissa kaupassa ennen kuin suunnattiin kohti Drottningholmin linnaa, jossa kuningas itse asuu. Ostettiin jäätelöt kiskalta ja nautiskeltiin meren äärellä, jonka jälkeen suunnattiin vaan kuninkaan puutarhaan, koska ei haluttu maksaa lippuja linnaan pääsystä, vaikka sinne joku haluankin. Kuninkaankin puutarha oli hieman kellertävä tän kesän aiheuttamasta kuivuudesta, mutta on se aina yhtä nätti paikka. Nähtiin jopa jonkun ottavan hääkuvia puutarhassa. Tässä vaiheessa oltiin jo kävelty sen verran, että oli aika saada jostain vähän lisää energiaa ja vein kaverin mun lempipizzeriaan il fornoon. Aina mukava henkilökunta eikä ruokaa ole hinnoilla pilattu. Kun massut olivat täynnä suunnattiin vielä keskustaan ettimän perusuimarengasta, jota ei valitettavasti mistään löytynyt. Pätettiin suunnata kotia kohti vähän lepuuttamaan jalkoja ja katsomaan markus vs maailmaa, sopivasti Tukholma jaksoa ( joka oli aivan mahtava vedet silmissä naurettiin). Illalla käytiin vielä iltauinnilla. Aivan mahtava päivä oli ja oli niin kiva näyttää kaverille missä sitä asuu.

kajakilla melomassa

Mulla on tänä vuonna ollut bucket listalla käydä kokeilemassa kanootilla melomista. Sain inspiraatiota yhdeltä youtubettajalta ja se näytti niin hauskalta, että oli pakko googletella missä kaikkialla voi vuokrata kajakkeja. Varattiin kahden istuttava kajakki lauantai-iltapäiväksi långholmenista. Hintaan kuului tottakai myös pelastusliivit, vedenkestävä pussi lainaan, opastus ja reittiehdotus ja henkillökunta oli todella mukavaa.
En ikinä ennen ollut istunut kajakissa, joten se oli aluksi jopa pelottavaa! Kun lähettiin siitä laiturilta ja kajakki heilui, olin ihan varma että kaaduttaisi sillä veteen. Säilyttn kuitenkin melko kuivana koko matkan ajan! Mä istuin edessä ja sain muutamat isommat aallot tottakai päälleni. Melottiin melkein Slussenille asti, koska unohdettiin kääntyi oikeilla yhden saaren ympäri :D Onneksi ei päästy Slussenille asti eikä sinne ois ihan päässytkään nyt kun se on rempassa ja osittain suljettu. Oli muuten tosi hauskaa, vaikka alussa oli tosi kuumottavaa!

Meidän ihan lähellä on pieni ranta, jossa ollaan joskus oltu fiilistelemässä kaunista iltaa tai ottamassa aurinkoa, mutta nyt uskaltauduin kokeilla pulahtaa veteenkin. Ja hyi että itämeri on kylmä! Mutta kun sitä on tänään hikoiltu yli 30 asteen helteessä ilman minkäänlaista ilmastointia, oli niin ihana pulahtaa sinne kylymään veteen. Ihan parasta asua näin lähellä rantaa, että voidaan ihan arki-iltana käydä iltauinnilla.

Extepore reissu

Varasin viime viikon keskiviikkona spontaanisti lennot Suomeen seuraavalle päivälle. Stressi vaan kasvaa päivä päivältä ja poikaystäväkin oli riennoissa pari iltaa viime viikolla, joten aattelin, että miksi istua täällä yksin ja märehtiä kun voi viettää pari päivää perheen parissa. Tätä mä just tarvitsin. Vietin neljä yötä Suomessa ja otin rennosti. Rapsutin kissoja ja leikin rakkaan pikkusiskon kanssa. Perjantai-iltana oltiinkin myös siskon ja koiran vahtina. Tällä kertaa sain paljon haleja ja pusuja siskolta. Sisko olikin suurin syy miksi päätin lähteä spontaanisti kotona käymään. Mun pieni rakkauspakkaus, joka vaan kasvaa hurjaa vauhtia!
Täällä mulla on stressitasot kokoajan pilvissä, mutta Suomessa sain vähän hengähtää ja nauttia stressittömistä hetkistä. Viime viikko oli katastrofi mulle. Olin edellisviikolla työhaastattelussa, joka oli tosi rento ja hauska ja meillä klikkasi haastattilijoiden (jotka olis ollut mun tulevia kollegoita) tosi hyvin. Mutta sitten kun tapasin itse pomon kävikin ilmi, että hän tuntee mun edellisen pomon, jonka kanssa meillä ei oikein klikannut ja tuli väärinymmärryksiä, koska olin tuolloin aivan rikki poikaystävän syöpädiagnosista, enkä ollut avoin oma itseni.. Tää pomo kysyi, että mitä se edellinen pomo sanois musta, jos hän soittas tälle... No oli pakko olla rehellinen ja kertoa, miksi siellä ei mennyt niin hyvin, vaikka tietenkin hoidin työni parhaani mukaan. Tän takia oon aika varma, etten paikkaa saa ja siksi harmittaa niiiiiiin paljon, koska tää paikka tuntui niin multa. Ilmapiiri vaikutti hyvältä, ne muutamat ihmiset, ketkä tapasin meillä vaan klikkasi ja varmaan pystyisin oikeasti tuntemaan itseni mukavaksi siellä ja olla rohkeasti oma itseni, mikä on mulle vaikeaa. Tän lisäks just nyt heinäkuussa ei paljoa töitä pinnalle pulpahda, eikä mulla oo täällä mitään oikeutta työttymyysrahaan. Mä haluisin jättää mun menneisyyden rauhaan, varsinkin syksyn 2016, koska se on edelleen arka aihe, mutta sitten pitää sitä väkisin kaivella ja antaa sen vaikuttaa nykyhetkeen, vaikka mä oonkin tehnyt ihan samanlaista työtä ennen ja osaan hyvin sujuvasti suomea, mutta myös ruotsia. Näytän vielä, miten tällä suomalaisella sisulla pärjätään!