kohti uusia tuulia

Tää kevät ja kesä on ollut yhtä vuoristorataa. Ensin menee hyvin kaikki asiat vaan loksahtaa paikoilleen ja sitten tuleekin se jyrkkä alamäki ja kaikki tuntuu katoavan. Näin mulla on melkein puoli vuotta menny. Oon käyny monissa työhaastatteluissa ja maaannut kotona päivät pitkät. Oon oppinut etten kestäis kotirouvana olemista! Viime viikolla mulla alko toivo hiipumaan kokonaan. Riideltiin parhaan kaverin kanssa ja työhaastattelu paikoista ei kuulunut mitään. Mutta perjantaina mä sain puhelun, jossa mulle tarjottiin osa-aikaista hommaa, koska musta tykättiin niin paljon. Olin ensin vähän pettynyt, koska puoliaikainen työpaikka palkkoineen ei riittäis ihan edes kaikkiiin pakollisiin menoihin saatikaan pystyisi säästämään mitään. No sain uuden puhelun samana päivänä, jolloin tarjottiin 75% osa-aikastyösuhdetta. Maanantaina otin sen vastaan ja tänään sain kuulla, että mut otettais kokopäiväseks työntekijäks, mutta edelleen 75%, mutta tuntipalkan sijaan saa kuukauspalkan ja tietty ansaitsee lomapäiviä. Mulla luonnollisesti ei ollut tätä mitään vastaan :D Asiat vissiin kuitenkin järjestyy! Sanoin aina, että minkä ikinä työpaikan saan, tulee se olemaan se täydellinen mulle, vaikka tässä on harmittanut pari paikkaa, joita en saanut. Mua jännittäää ihan älyttömästi, vaikka työt alkaa vasta kuun lopulla. Sain jo kutsunkin after wörkkiin, ennen kuin edes olen aloittanut siellä :D Vihdoinkin pääsen haastamaan itteeni ja ehkä lopulta opin olemaan lempeämpi itseäni kohtaan ja olemaan ylianalysoimatta asioita.