Viime gruppövningissä saatiin tietää, että tulevissa seminaareissa on suullisia esityksiä eri aiheista ja että kaikki täytyy ehtiä käydä läpi, joten tämän voi suorittaa myös yksin, koska meijän ryhmä ei ole kovin suuri. Ja ryhmän koolla ei ole niin väliä, kunhan kaikki aiheet käydään läpi. Mä oon jo valmiiks kauhusta kankeena koska keskiviikkona luodaan nämä ryhmät ja mä en halua tehdä tätä. Riskinä on, että joudun tekemään tän yksin ja siihen en pysty. Ekonomi on vaikeeta jo valmiiks ja se, että mun pitäs selittää se ruotsiks kaikkien arvostelevien korvien kuulleen ei tunnu yhtään hyvältä. Mä oon niin iloinen, kun oon huomannu, että ruotsi on vahvistunut melkein tasavertaiseks suomen rinnalle, kun kyseessä on kuullun ymmärtäminen. Mä ymmärtäisin luonnoilla ihan yhtä paljon (tai tässä tapauksessa vähän haha), vaikka ne olis suomeks.
Mutta totuushan on, että mä en halunnut ala-asteella olla erilainen. En halunnut tulla dissatuksi, mun ruotsinkielisyydestä. Vuosi vuodelta mä puhuin vähemmän ja vähemmän. Yläasteella mua tosiaankin syrjittiin kaksikielisyydestä ja ainoastaan sillon saattoin soittaa äidille ja puhua ruotsia ja se oli siinä. Muuten en kieltä käyttänyt muutakun opiskelussa ja kuulin sitä äitiltä ja sukulaisilta päivittäin. Mä halusin vain olla kuin kaikki muut mun ympärillä, ihan tavallinen suomalainen. Tästä syystä lukiossa, vaan ihmiset joiden kanssa oleskelin ties mun kakskielisyydestä. Vältin viimeiseen asti, että mun ruotsinope sais tietää. Halusin vain olla paras luokassa ilman paineita, että mun pitäs osata nää hyvin, koska oon kaksikielinen.
Tästä syystä mua hirvittää puhua ruotsia yliopsitolla, koska siitä kuule heti et hei mä oon se suomalainen täällä. Ja koska mulle koulu tarkottaa arvostelua, josta mä en pidä. Mulla ei oo mitään ongelmia käydä pankissa hoitamassa asioita ruotsiks. Mä en siellä ajattele, että ne mitenkään tuomitsis mua eikä kellään oo ollu ongelmia ymmärtää mua. Työhaastattelutkin sujuu ruotsiks ongelmitta. Tää koulu vaan takkuaa, mutta tosin mun elämäni kauheimmat muistot liittyy kouluun ja sen alueeseen, joten kai se on ihan luonnollista, että kouluympäristössä mä en tunne itseeni mukavaks..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Muistathan olla asiallinen kommentoidessasi :)