Mitä mä ikinä teen

Mitä mä ikinä teenkin niin paskaa vaan sataa niskaan. En oo koskaan tehnyt kellekään mitään pahaa, mutta silti kaikkialla mua kohdellaan huonosti. Välillä sitä miettii mitä sitä on elämässään väärin tehnyt. Mä sain joka viikko kuulla kuinka huolellista työtä mä tein ja että oon tullut tosi hyvin ryhmään sisään, mikä on tärkeetä. Kunnes pomo piikitti selkää teki omia olettamuksia ilman, että puhui mun kanssa ja otti selvää totuudesta. Jäin viime kuussa taas työttömäks ja mun pahin pelko toteutui taas. Tuntu, että menetti kaiken. Toi työ ja työpaikka merkitsi mulle niin paljon. 
Nyt yritän koota itseäni kasaan ja yrittää olla välittämättä tän  maailman paskamaista epäreiluutta. Näissä tilanteissa arvostaa Suomen sosiaaliturvaa. Mä en saa mitään työttömyyskorvausta, vaikka vasten tahtoani jäin työttömäksi. Ensi vuoden alussa käyn paikallisessa työkkärissä kyselemässä. Miten mä voin pärjätä jopa polen vuoden työhakuprosessin, jos mä en saa edes pienen pientä avustusta? Nyt kokemusesta tiedän, että työpaikkaa välttämättä saa kuukaudessa tai parissa.. Onneksi mulle jäi muutama ihana ihminen mun elämään ja toivonmukaan tällä kertaa suosituksien saamisessa ei ole yhtä suurta ongelmaa.
Enää viikko ja istun pian lentokoneessa ja laskeudun toivottavasti lumiseen Suomeen.

Mikä sunnuntai ahdistus?

Miten musta tuntuu, että tosi monella on sunnuntai ahdistusta viikonlopun loputtua. Ei kai se niin kauheeta oo nousta töihin maanantaina ja palata arkeen? Mä oon nyt ollu töissä reilun kuukauden ja ootan aina suununtaisin innolla maanantaita, että pääsee töihin! En ois voinu toivoa parempia työkamuja, kun meidän tiimiläiset. Ollaan kaikkia nuoria aikuisia, kaikkia niin mukavia ja omalla tavalla hauskoja ja oon päässyt hyvin mukaan ryhmään. Työkin tuntuu mukavalta, vaikka samoja juttuja saakin päivittäin tehdä. Mä tunnen itteni tosi onnelliseks just nyt. Vielä ku ois välit ninkun ennen parhaaseen kaveriin ja hän täällä ni en voisikaan toivoa enempää. Mites teillä, poetteko te joskus sunnuntai ahdistusta?
Perjantaina meillä oli firman after work, jonka ylin johto oli järjestänyt meille. Oli erilaisia pelikoneita ruokasalissa ja pieni baaritiski, jossa tyyliin yrityksen omistaja tarjoili meille drinkkejä! Ihan mahtava ilta, joka meni ihan liian nopeasti. Oli niin super hauskaa ja eihän sitä kukaan ilmaisista drinkeistä valita. Ja nyt odotankin innolla meidän joulukuista konferanssia. Mennään ihan Tukholman ulkopuolelle ja yövytään jossain vanhassa kartannossa ja luvassa on kuulemma yhteisiä aktiviteettejä ja yhdessä kokkausta ja olemista. 
Odotan niin paljon joulukuuta, koska silloin töiden merkeissä on luvassa paljon kivaa ja pääsen vihdoin kotiiin Suomeen käymään. Mulla on ihan älyttömän ikävä pientä siskoani ja karvapalloja Suomessa. Mutta, jos aika menee näinkin nopeasti, mitä se on mennyt viimesen kuukauden niin kohta istuskelen jo lentokoneessa!

takki - HM // paita - bestsecret

Elämä ei ole hassumpaa

Kaksi viikkoa sujahti ihan hetkessä. Mulla on nyt pysyvä koti, ihana poikaystävä ja kiva työ. Nyt voi ehkä hetkn hengähtää ja nauttia elämästä tän kaikn taistelun jälkeen. Oon kahdessa viikossa oppinut tuntemaan hyvin mun suomalaista kollegaa ja musta on kiva pystyä käyttämään kumpaakin kieltä töissä. Mun työkaverit on nuoria rentoja ja mukavia tyyppejä. Mä oon oppinut kaiken tähän mennessä nopeasti ja saankin kuulla olevani jätte duktig. Oon edelleen aamusin tosi väsynyt, mutta nousen joka päivä ilosena sängystä ylös. Vihdoin pääsen tekemään töitä ja oon niin kiitollinen mun työpaikasta.
 Perjantaina käytiinkin suomi-kollegan kanssa vähän afterworkilla ja meillä oli hauskaa ja aika meni niiin nopeasti, että saadaan kyllä ottaa joskus uusiksi! Ei mulla nyt hirveästi muuta ole elämässä, mutta toistaseksi vielä vain nautin töistä :D

farkut - cubus // paita - bestSecret

pari muttujaa

Meidän oven edessä oli tänään kukkalähetys, kun tulin kotiin. Olin vähän ihmeissäni, että kuka ihme mulle yhtäkkiä on lähettänyt kukkia! Poikaystävän äiti oli niin iloinen, että olin vihdoin saanut töitä, joten oli lähettänyt mulle kukan. Tässä tuli tosiaan pari muuttujaa työn suhteen :D Olin saanu tarjouksen osa-aikasesta työstä, jonka silloin maanantaina päädyin ottamaan vastaan, vaikka olisin kokoaikaisena halunnut. No seuraavana päivänä sain puhelun  paikasta, johon en kuvitellut pääseväni edes, koska se olisi ollut liian hyvää ollakseen totta :D No sain täysiaikasen paikan vakuutusfirmasta ja aloitin mun työt eilen! Eli musta ei sitten tullutkaan asiakaspalvelijaa. Koko firma on aika iso ja meillä on tilat kahdessa kerroksessa ja tää on mun eka kerta noin isossa yrityksessä. Meidän osastolla on yhteensä kahdeksan työtekijää ja kaikki  vaikuttaa tosi mukavilta. Istun yhdessä toisen suomalaisen kanssa, koska syksyllä on tarkoitus hoitaa suomalaisia asiakkaita täältä Tukholmast käsin. Parasta tässä työpaikassa on, että se on lähellä mun entistä kotia, eli on tuttu ympäristö ja työmatkaan julkisilla menee vain puolisen tuntia, vaikka asutaan täällä toisella puolella Lidingö saarta. Työ vaikuttaa musta lupaavalta ja odotankin jo koska pääsen itsekin kokeilemaan työntekoa ilman, että tarvii vain katsella vierestä.

kohti uusia tuulia

Tää kevät ja kesä on ollut yhtä vuoristorataa. Ensin menee hyvin kaikki asiat vaan loksahtaa paikoilleen ja sitten tuleekin se jyrkkä alamäki ja kaikki tuntuu katoavan. Näin mulla on melkein puoli vuotta menny. Oon käyny monissa työhaastatteluissa ja maaannut kotona päivät pitkät. Oon oppinut etten kestäis kotirouvana olemista! Viime viikolla mulla alko toivo hiipumaan kokonaan. Riideltiin parhaan kaverin kanssa ja työhaastattelu paikoista ei kuulunut mitään. Mutta perjantaina mä sain puhelun, jossa mulle tarjottiin osa-aikaista hommaa, koska musta tykättiin niin paljon. Olin ensin vähän pettynyt, koska puoliaikainen työpaikka palkkoineen ei riittäis ihan edes kaikkiiin pakollisiin menoihin saatikaan pystyisi säästämään mitään. No sain uuden puhelun samana päivänä, jolloin tarjottiin 75% osa-aikastyösuhdetta. Maanantaina otin sen vastaan ja tänään sain kuulla, että mut otettais kokopäiväseks työntekijäks, mutta edelleen 75%, mutta tuntipalkan sijaan saa kuukauspalkan ja tietty ansaitsee lomapäiviä. Mulla luonnollisesti ei ollut tätä mitään vastaan :D Asiat vissiin kuitenkin järjestyy! Sanoin aina, että minkä ikinä työpaikan saan, tulee se olemaan se täydellinen mulle, vaikka tässä on harmittanut pari paikkaa, joita en saanut. Mua jännittäää ihan älyttömästi, vaikka työt alkaa vasta kuun lopulla. Sain jo kutsunkin after wörkkiin, ennen kuin edes olen aloittanut siellä :D Vihdoinkin pääsen haastamaan itteeni ja ehkä lopulta opin olemaan lempeämpi itseäni kohtaan ja olemaan ylianalysoimatta asioita.

 

nyhtiskastike

Mä taisin kokeilla nyhtistä ekaa kertaa elämässäni alkuvuodesta, kun satuin löytämään sitä yhdestä kaupasta. Käytin sitä usein pitaleivisä, kunnes google paljasti mulle, että siitä voi tehä vaikka mitä. Ajattelin jakaa tän superhelpon ja nopeen meijän lempiarkireseptin.

Tarvitset vain nyhtökaurapaketin (ite käytetän usein maussa tomaatti, naturellikin käy), keltaisen sipulin, vapaavalintaista ruokakermaa, hieman tomaattipyreetä ja mauseita oman maun mukaan.

Ensin silputaan ja kuulotetaan sipuli. Paistan yleensä itse oliviiöljyssä.

Lisää joukkoon nyhtökaura, liraus tomaattipyreetä/sosetta ja mausteet. Itse käytän parikamaustetta, valkosipulijauhetta, pippuria ja vähän chiliä.  Sekoita kunnolla.

Sitten lisää ruokakerma. Itse olen käyttänyt ihan tavallista tai kaurakermaakin, mutta yleensä käytän sojakermaa. Musta kaikilla saa saman tuloksen.

Yleensä vielä viimeistelen kastikkeen oreganolla. Jos on tosi valkosipulinystävä voi sekaan puristaa yhden valkosipulin kynnen.

Tarjoillaan esimerkiksi tuorepastan tai juustotäytteisen raviolin kansa. Superhelppoa ja nopeaa arkiruokaa! Laittakaa kommentteihin ihmeessä teidän omia nyhtisreseptejä :)